Kuuluisaan Huuto-maalaukseen piilotetun salaisen viestin kirjoittaja paljastui: "Kaikki osoittaa samaan suuntaan"

Patsas restauroitiin huvittavalla tavalla pilalle Espanjassa 0:45
Espanjalainen taideteos keräsi huomiota surkuhupaisasta syystä: Palenciassa pankin seinää koristava patsas entisöitiin omituisen näköiseksi.

Norjan kansallismuseon tutkimukset paljastivat, että Edvard Munchin Huuto-teoksen yläreunasta löytyvä viesti on taiteilijan itsensä kirjoittama.

Norjalaisen taidemaalarin Edvard Munchin teos Huuto on kuuluisa eksistentiaalista ahdistusta symboloiva maalaus. Vuonna 1893 valmistuneessa maalauksessa kävelytiellä seisova hahmo pitelee päätään poissa tolaltaan.

Maalauksen vasempaan yläkulmaan on kirjoitettu kynällä: "Vain mielisairas voi maalata tämän."

Tekstin kirjoittaja on ollut spekulaatioiden kohteena vuosien ajan. Onko kirjoitus vandalismia vai taitelijan itsensä tekosia? Norjan kansallismuseon tutkijat ovat nyt saaneet vastauksen kysymykseen.

Tänä vuonna Oslossa avautuvaa näyttelyä varten alkuperäiselle Huuto-teokselle on tehty läpikotainen tutkimus ja konservointi. Käyttäen apunaan infrapunatekniikkaa, vertaamalla kirjoitusta Munchin käsialaan sekä yhdistämällä tiedot taulun julkaisuajankohdan tapahtumiin, tutkijat päättelivät lauseen olevan taitelijan itsensä kirjoittama.

Julma kritiikki sivalsi taitelijaa

Kun Munch esitteli Huuto-teoksen vuonna 1895, maalaus herätti kiivasta kritiikkiä. Julkisuudessa taitelijan mielenterveys kyseenalaistettiin. Erään lääketieteen opiskelijan kerrotaan sanoneen Munchin kuullen tämän maalausten osoittavan, ettei taitelija ole täysjärkinen.

Tutkijat pitävät todennäköisenä, että Munch on kirjoittanut lauseen maalaukseen tapauksen jälkeen.

Munch muisteli loukkausta monesti kirjeissään ja päiväkirjamerkinnöissään. Taitelijan perheessä oli paljon mielenterveysongelmia, ja hän kärsi niistä itsekin. Munchin kerrotaan sanoneen: "Sairaus, hulluus ja kuolema olivat enkelit, jotka ympäröivät kehtoani, ja ne ovat seuranneet minua läpi elämäni."

– Kirjoitus on epäilemättä Munchin oma. Itse käsiala, kuten myös vuoden 1895 tapahtumat, jolloin Munch esitteli teoksen Norjassa ensikertaa, kaikki osoittaa samaan suuntaan, Norjan kansallismuseon kuraattori Mai Britt Guleng sanoo tiedotteessa.

Kulttiteoksen asemassa

Kaikki aikalaiset eivät nähneet Munchin teoksen arvokkuutta, mutta yli sadan vuoden aikana Huuto on saavuttanut kulttiaseman.

Maalauksen hahmo on inspiroinut esimerkiksi Hollywoodin Scream-kauhuelokuvasarjaa sekä pelosta huutavan emojin luojia, Britannian yleisradioyhtiö BBC kertoo.

Munch maalasi Huudosta useita versioita eri tekniikoita käyttäen. Eräs pastelliversio myytiin vuonna 2012 huimaan 91,3 miljoonan euron hintaan.

Lue uusimmat lifestyle-artikkelit.

Lähteet: Nasjonalmuseet, BBC, Wikipedia

Lue myös:

    Uusimmat