Tähän saliin murtovarkaat iskivät Louvressa.
joonas.mustonen@mtv.fi
Pariisissa sijaitseva taidemuseo Louvre on ollut taidevarkaiden kynsissä aiemminkin. Kokosimme tiedossa olevia varkauksia viime vuosisadan alusta lähtien.
Tuorein tapaus kävi viikonloppuna, kun Louvresta vietiin yhdeksän keisari Napoleon Bonapartelle ja hänen puolisolleen keisarinnalle kuulunutta korua. Saaliiseen kuului muun muassa kaulakoru, rintaneula, tiara sekä kruunu, joka löydettiin sittemmin museon läheltä.
Neljä varasta vei korut kahdesta vitriinistä Louvren Gallerie d'Apollon -osastolla eli Apollonin galleriassa. Siellä säilytetään myös Ranskan kruununjalokiviä.
Lue lisää koruista alta.
Varkaus tapahtui pian museon avauduttua yleisölle, kello 9.30–9.40 paikallista aikaa. Varkaat olivat päässeet Apollonin gallerian parvekkeelle nosturilla.
0:48
Seuraavaksi varkaat rikkoivat ikkunan jonkinlaisella laikkaleikkurilla ja murtautuivat museoon.
Murto ei ollut huomaamaton, sillä Apollonin galleriassa oli tapahtuma-aikaan vartijoita ja museon murtohälyttimet olivat jo lauenneet. Varkaat uhkasivat vartijoita, mutta eivät käyttäneet väkivaltaa. Vartijat evakuoivat museokävijät protokollan mukaisesti.
Varkaat rikkoivat vitriinit ja ottivat korut, jonka jälkeen pakenivat kahdella skootterilla.
Murto oli ohi vain seitsemässä minuutissa. Ranskan kulttuuriministerin mukaan murto kesti neljä minuuttia. Alla olevalta videolta voit katsoa ministerin lausunnon.
0:56
Ranskalaislehti Le Monden mukaan viimeksi Louvreen on isketty vuonna 1998. Silloin museosta varastettiin taidemaalari Camille Corot'n 1850-luvulla maalaama teos Le Chemin de Sevres (suomeksi Sevresin tie). Maalausta ei ole löydetty.
Vuonna 1990 keskellä kirkasta päivää vietiin Pierre-Auguste Renoir'n pienikokoinen teos, 12 antiikin Rooman aikaista korua sekä muita maalauksia, kertovat The New York Times sekä National Geographic.
Myös 1970-luvulla tapahtui muutama ryöstö.
Kerrotaan, että tammikuussa 1976 varastettiin flaamilaisen taiteilijan maalaus.
Saman vuoden joulukuussa kolme naamiomiestä kiipesi rakennustelineitä pitkin museon toiseen kerrokseen. Varkaat murtautuivat Apollonin galleriaan ja veivät Ranskan kuningas Kaarle X:n kruunajaisissa vuonna 1825 käytetyn jalokivisen miekan. Miekka on edelleen kateissa.
Alla olevalla viestipalvelu X:n julkaisulla on nähtävillä varastettu miekka.
Jos et näe julkaisua, voit katsoa sen tästä.
Vuonna 1971 tapahtunut varkaus on totaalisen mysteerin peitossa. Tiedetään vain, että museosta vietiin Gustave Courbet’n La Vague -niminen maalaus (Aalto). Niin tekotapaa sekä tekijöitä ei ole saatu selvitettyä. Myöskään maalausta ei ole löydetty.
Vuonna 1966 Louvreen ei suoranaisesti murtauduttu, mutta Louvren Virginiaan lainaamat antiikin aikaiset jalokivikorut katosivat palautuksen yhteydessä. Korut löydettiin sittemmin New Yorkista ruokakassista, The New York Times kirjoittaa.
Vuonna 1940 saksalaisjoukot lähestyivät Pariisia. Natsit valtasivat Ranskan pääkaupungin ja niin ikään Louvren. Louvren museonjohtaja Jacques Jaujard oli ollut kuitenkin ovelampi. Hän oli jo vuonna 1938 siirtänyt osan taiteesta muualle turvaan.
Kymmenen päivää ennen toisen maailmansodan syttymistä elokuussa 1939 Jaujard käski evakuoimaan kaikki Louvren taide-esineet.
Taidetta ja historiallisia esineitä pakattiin puisiin laatikoihin yötä päivää. Rekat kuljettivat lähemmäs 3 700 maalausta ja tuhansittain patsaita ja muita historiallisesti arvokkaita esineitä turvaan Ranskan maaseudulle.
Natseilla vastassa oli lähes tyhjä taidemuseo – saaliiksi lähti kuitenkin arvokkaita teoksia, kuten Bartolomé Estaban Murillon The Immaculate Conception of Los Venerables -niminen maalaus vuodelta 1678.
Natsi-Saksan johtaja Adolf Hitler oli määrännyt aatelisen ja taidehistorioitsija Franz von Wolff-Metternichin valvomaan Louvren taidetta.
Natsiunivormusta huolimatta aristokraatti Metternich ei kuulunut natsipuolueeseen, vaan auttoi sen sijaan Louvren johtaja Jacques Jaujardia siinä, ettei taidetta viety Louvresta Berliiniin, kertoo historiaan painottuva The Collector -julkaisu.
Toisen maailman sodan päätyttyä Jaujardin pelastamat teokset palautettiin Louvreen.
Kenties tunnetun ryöstö liittyy Leonardo Da Vincin Mona Lisa -maalaukseen.
Elokuussa 1911 italialainen Vincenzo Peruggia onnistui varastamaan maailman kuulun maalauksen.
Peruggia oli työskennellyt lyhyen hetken Louvressa ja hänellä oli tallella työunivormunsa. Hän puki sen päälleen ja asteli esteettä museoon. Peruggia suuntasi Salon Carré -nimiseen huoneeseen, missä Mona Lisa siihen aikaan riippui tavallisesti seinällä, kuten muutkin maalaukset.
Peruggia laski taulun seinältä ja piilotti sen pitkän päällystakkinsa alle. Sitten hän käveli museosta.
Varkaus huomattiin vasta vuorokautta myöhemmin, kun ranskalainen taidemaalari Louis Béroud oli tullut toisintamaan Mona Lisaa. Seinä sillä kohtaa, missä Mona Lisan piti olla, oli kuitenkin tyhjä.
Varkautta ei aluksi edes osattu epäillä, sillä vuosituhannen alussa oli vielä tavallista, että maalauksia poistettiin hetkellisesti seiniltä konservointia tai museon valokuvausta varten.
Mona Lisa oli kateissa peräti kaksi vuotta. Kunnes Peruggia yritti myydä maalausta antiikkikauppiaalle Firenzessä. Peruggia jäi kiinni, Mona Lisa palautettiin Louvreen ja maalauksesta tuli maailmankuulu. Myöhemmin kävi ilmi, että Peruggia yritti palauttaa maalausta sen synnyinmaahan, Italiaan.
Varkauksien lisäksi museo ja sen taide-esineet ovat kokeneet vuosien aikana vandalisointia sekä sen yrityksiä. Kaikkein eniten Mona Lisa.
Vuonna 1956 Mona Lisaa yritettiin vahingoittaa jopa kahdesti: Ensin partaterällä ja sitten kivellä. Ainakin jälkimmäisessä tapauksessa maalaukseen tuli vähäisiä vaurioita.
18 vuotta myöhemmin vuonna 1974 Mona Lisaa käytettiin Tokiossa. Silloin museokävijä yritti sotkea maalauksen punaisella spray-maalilla. Turvalasi pelasti.
Vuonna 2009 venäläinen nainen rikkoi teekupin Mona Lisan turvalasiin sen jälkeen, kun naiselta oli evätty Ranskan kansalaisuus. Turvalasi pelasti taas.
2020-luvulla Mona Lisaa on alettu käyttää osana ilmastonmuutosprotesteja.
Vuonna 2022 maalauksen eteen saapui pyörätuolia käyttävä iäkkäämpi nainen. Pian nainen kuitenkin pomppasi pyörätuolista ylös ja yritti rikkoa luodinkestävän turvalasin huutaen ranskaksi "ajatelkaa planeettaa, ihmiset yrittävät tuhota sen".
Lasi ei mennyt rikki, niinpä henkilö töhri lasin kakulla. Ovelan salapuvun takaa paljastui 36-vuotias mies.
Tuorein vandalisointi tapahtui viime vuonna, jolloin ympäristöaktivistit heittivät Mona Lisan päälle keittoa. Aktivistit ilmaisivat mieltä luonnonmukaisen ja terveellisen ruoan puolesta. Jälleen turvalasi pelasti maailmankuulun maalauksen.
0:44
Joonas Mustonen työskentelee MTV Uutisissa etusivu- sekä uutistoimittajana. Mustonen seuraa laajasti uutisia ja ilmiöitä meillä Suomessa ja muualla maailmassa. Mustoseen voit olla yhteydessä sähköpostitse joonas.mustonen@mtv.fi.