Mainos

Kuulennon vaikeinta tehtävää ei voitu testata etukäteen – presidentti Nixonille kirjoitettiin muistopuhe loukkuun jääneille kuukävelijöille: "Nämä urheat miehet tietävät, ettei heidän pelastamisensa ole mahdollista"

6:31
Video: Apollo 11:n jäsen Michael Collins vieraili historiallisen lennon laukaisualustalla.

Ihmiset Kuun pinnalle kuljettanut Apollo-ohjelma oli aikakautensa suurin projekti amerikkalaisille tutkijoille ja insinööreille. Kuuohjelma työllisti 1960-luvulla yli 400 000 ihmistä Yhdysvalloissa.

Yli 110 metrin pituinen Saturn V -raketti laukaisi Apollo 11 -aluksen matkalleen Kennedyn avaruuskeskuksesta Floridasta 16. heinäkuuta 1969 aamulla paikallista aikaa. Kyseessä oli Yhdysvaltain neljäs miehitetty tehtävä Saturn V -raketilla.

Apollo 11 ei ollut ensimmäinen kuulento, sillä jo edellisvuoden Apollo 8 ja aiemmin samana vuonna laukaistu Apollo 10 kiersivät Kuun sille kuitenkaan laskeutumatta.

Kolmivaiheisen kantoraketin tehtävänä oli syöstä Apollo 11 irti maapallon painovoimakentän kahleista. Kantoraketin kaksi ensimmäistä vaihetta putosivat mereen lähetettyään aluksen maapallon kiertoradalle. Raketin kolmas vaihe kiihdytti aluksen Maan kiertoradalta Kuuhun suuntaavalle radalle.

Kolmannen vaiheen irtoamisen jälkeen Kuuta kohti matkannut alus koostui komento- ja huoltomoduulista, jossa astronautit matkustivat, sekä erillisestä kuumoduulista.

Kuualus oli nimeltään Eagle (kotka). Myös se koostui kahdesta erillisestä osasta, joista ensimmäisen moottorilla astronautit laskeutuivat Kuuhun ja toisen moottorilla nousivat takaisin kiertoradalla odottavan komentomoduulin luokse.

Kotkan oli noustava

Tämä oli miehitetyn kuulennon vaikein osa, jota ei ollut voitu testata Kuun olosuhteissa ennen itse tehtävää. Kuuhun laskeutuvat astronautit Neil Armstrong ja Edwin "Buzz"Aldrin tiesivät hyvin, ettei paluulentoon suunniteltu moottori välttämättä toimisi ja he saattaisivat jäädä loukkuun varmaan kuolemaan.

Kuun kiertoradalle jäänyt Collins sai pelätä, että hän olisi tehtävän ainoa eloonjäänyt. Kuussa ensimmäisenä kävellyt Armstrong oli itse etukäteen arvioinut, että hänellä ja Aldrinilla oli vain 50 prosentin todennäköisyys päästä takaisin komentomoduuliin ja sitä kautta kotiin maapallolle.

Tällaisen katastrofin varalta presidentti Richard Nixonille etukäteen kirjoitetussa puheessa muistetaan Kuuhun loukkuun jääneitä Aldrinia ja Armstrongia.

– Kohtalo on määrännyt, että Kuuta rauhassa tutkimaan menneet miehet jäävät Kuuhun lepäämään rauhassa. Nämä urheat miehet, Neil Armstrong ja Edwin Aldrin, tietävät, ettei heidän pelastamisensa ole mahdollista, Nixonin pitämättömässä puheessa kerrottiin.

Puheessa kuitenkin korostettiin, että miehet uhrasivat henkensä arvokkaan asian puolesta – totuuden ja ymmärryksen etsinnän.

Neuvostoliitto päihitettiin

Kuulentojen päättyminen katastrofiin kummitteli kaikkien mielessä erityisesi Yhdysvalloissa, sillä poliittiset panokset olivat kovat. Kuulennot olivat Yhdysvaltain ja Neuvostoliiton välisen, kylmään sotaan kytkeytyneen avaruuskilvan huipentuma.

Yhdysvallat lähti kisaan altavastaajana, sillä Neuvostoliitto sai ensimmäisenä kappaleen Maan kiertoradalle, kun se laukaisi Sputnik-satelliitin vuonna 1957. Neuvostoliitto onnistui ensin myös ihmisen saamisessa avaruuteen, kun Juri Gagarin teki historiallisen avaruuslentonsa vuonna 1961.

Kilpailun miehitetystä kuulennosta voitti kuitenkin Yhdysvallat, eivätkä minkään muun maan kansalaiset ole toistaiseksi astelleet Kuun pinnalla.

Useat muutkin astronautit vierailivat Kuussa ennen Apollo-ohjelman viimeistä lentoa vuonna 1972.

Ihminen ei 1970-luvun jälkeen ole käynyt maapallon kiertorataa kauempana avaruudessa. Nasa suunnittelee palaavansa Kuuhun vuoteen 2024 mennessä. 

Lue myös:

Lisää aiheesta
    Mainos

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja