Yhdysvaltain astronauttien Neil Armstrongin ja Buzz Aldrinin laskeutumisesta Kuun pinnalle on tänään kulunut 50 vuotta. Apollo 11 -tehtävän lentäjät laskeutuivat Kuuhun illalla 20. heinäkuuta 1969. Miehistön kolmas jäsen Michael Collins jäi Kuun kiertoradalle. Ensimmäinen kuukävely tapahtui Suomen aikaa 21. heinäkuuta aamuyöllä.
Armstrong astui ensimmäisenä ihmisenä Kuun pinnalle muutamaa tuntia myöhemmin. Ensimmäisen askeleensa yhteydessä hän lausui kuuluisat sanansa "tämä on pieni askel ihmiselle, mutta suuri harppaus ihmiskunnalle".
Kaksi ja puoli tuntia kestäneen kuukävelyn aikana astronautit muun muassa keräsivät näytteitä, pystyttivät Kuun pinnalle Yhdysvaltain lipun ja puhuivat puhelimessa presidentti Richard Nixonin kanssa. Kuukävelyä seurasi television välityksellä satoja miljoonia ihmisiä ympäri maailman.
Useat muutkin astronautit vierailivat Kuussa ennen Apollo-ohjelman viimeistä lentoa vuonna 1972. Kuuohjelma työllisti 1960-luvulla yli 400 000 ihmistä Yhdysvalloissa.
Ihminen ei 1970-luvun jälkeen ole käynyt maapallon kiertorataa kauempana avaruudessa. Nasa suunnittelee palaavansa Kuuhun vuoteen 2024 mennessä.
Kuulennot olivat Yhdysvaltain ja Neuvostoliiton välisen, kylmään sotaan kytkeytyneen avaruuskilvan huipentuma. Neuvostoliitto sai ensimmäisenä kappaleen Maan kiertoradalle, kun se laukaisi Sputnik-satelliitin vuonna 1957.
Neuvostoliitto onnistui ensin myös ihmisen saamisessa avaruuteen, kun Juri Gagarin teki historiallisen avaruuslentonsa vuonna 1961. Kilpailun miehitetystä kuulennosta voitti kuitenkin Yhdysvallat, eivätkä minkään muun maan kansalaiset ole toistaiseksi astelleet Kuun pinnalla.