Kuorsaako lapsesi? Voi aiheuttaa oppimisvaikeuksia – tutkijat kehottavat suuntamaan lääkäriin

6:23
THL:n tutkimusprofessori Timo Partonen kertoo, miksi unta ei saisi missään nimessä laiminlyödä.

Tuore tutkimus yhdistää lapsen säännöllisen kuorsaamisen merkittäviin muutoksiin aivojen rakenteessa. Muutokset ovat yhteydessä käytöshäiriöihin.

Useammin kuin kolmesti viikossa kuorsaavilla lapsilla on aivoissaan rakenteellisia muutoksia, jotka voivat vaikuttaa käytösongelmien ilmenemiseen. Muutokset ovat samanlaisia kuin ADHD-häiriötä potevilla lapsilla, tutkijat kertovat tiedotteessaan.

Myös kuorsaamiseen tutkimuksessa liitetyt käytösongelmat – keskittymiskyvyn puute, yliaktiivisuus ja oppimisvaikeudet – muistuttavat ADHD:n oireita.

Tutkijat kehottavat kuorsaavien lasten vanhempia viemään jälkeläisensä lääkärin pakeille. Kuorsauksen hoidon on huomattu lapsilla vaikuttavan suotuisasti esimerkiksi koulutehtäviin keskittymiseen.

Lapsen kuorsaus yhteydessä ohuempaan aivokuoreen

Tutkimuksessa Marylandin yliopiston tutkijat tarkastelivat yli kymmenentuhannen 9–10-vuotiaan lapsen aivoista otettuja magneettikuvia. Lapset ovat mukana yhdysvaltalaisessa aivojen kehitystä ja lasten terveyttä kartoittavassa pitkittäistutkimuksessa.

Aineistosta tutkijat havaitsivat, että säännöllisesti (useammin kuin kolmesti viikossa) vanhempiensa mukaan kuorsaavilla lapsilla oli todennäköisemmin vähemmän aivojen harmaata ainetta monilla otsalohkon alueilla. Alueet ovat vastuussa päättelytaidoista ja impulssien hallinnasta.

Aivojen pinnalla olevan harmaan aineen eli aivokuoren oheneminen oli yhteydessä käytöshäiriöihin, jotka puolestaan liittyvät unenaikaisiin hengityshäiriöihin.

Kuorsaus tarkoittaa, ettei ilma kulje kunnolla, tutkimusta tehnyt korva-, nenä- ja kurkkutautiopin apulaisprofessori Amal Isaiah selventää Huffington Postille. Tämä voi heikentää lapsen unta ja aiheuttaa aivoihin hapenpuutetta. Mekanismit voivat selittää yhteyttä kuorsauksen ja käytösongelmien välillä.

Tutkimus ilmestyi Nature Communications -tiedelehdessä.

Hoitamaton hengityshäiriö voi sairastuttaa

Amerikkalaisten löydökset vahvistavat aiempia tutkimuksia, esimerkiksi suomalaista väitöstutkimusta vuodelta 2016.

Potilaan Lääkärilehden mukaan tuolloin havaittiin, että lasten lieviinkin unenaikaisiin hengityshäiriöihin, kuten kuorsaukseen, liittyy monia haittoja – esimerkiksi heikentynyttä psykologista hyvinvointia.

Käyttäytymisen ja tunne-elämän ongelmien, yliaktiivisuuden sekä päiväaikaisen väsymyksen lisäksi unenaikaisista hengityshäiriöistä kärsivillä lapsilla esiintyy esimerkiksi painajaisia, yökastelua sekä hampaiden narskuttelua.

Hoitamaton unenaikainen hengityshäiriö heikentää lapsen elämänlaatua, hidastaa kasvua ja lisää metabolisen oireyhtymän sekä sydän- ja verisuonisairauksien riskiä.

Pään, kasvojen ja nielun rakenteet sekä ylipaino altistavat unenaikaisille hengityshäiriöille. Lapsilla isot nielurisat ja/tai kitarisa ovat usein syy kuorsaukseen ja myös uniapneaan. Myös tukkoinen nenä voi aiheuttaa kuorsausta.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja