Aktiivisuuden ja tarkkaavaisuuden häiriö eli adhd diagnosoidaan usein vasta aikuisena. Näin on siitä huolimatta, että adhd on synnynnäinen kehityksellinen häiriö.
– Monen lapsen lievempi adhd jää tunnistamatta, ja oireet alkavat aiheuttaa selvemmin ongelmia vasta aikuisena esimerkiksi opinnoissa, töissä tai ihmissuhteissa, kertoo Työterveyslaitoksen johtava psykologi ja neuropsykologian erikoispsykologi Teemu Paajanen.
Paajasen mukaan aikuisten adhd:n esiintyvyys ei ole kasvanut, mutta se tunnetaan nykyään entistä paremmin, minkä seurauksena diagnoosit ovat lisääntyneet. Adhd:n tunnistamista hankaloittaa se, että myös monet muut tekijät saattavat aiheuttaa keskittymisongelmia.
Adhd:n ydinoireet – tarkkaamattomuus, ylivilkkaus ja impulsiivisuus – voivat esiintyä osin eri tavoin eri ihmisillä. Moni aikuinen pitää adhd:n tunnusmerkkinä edelleen ylivilkkautta, vaikka aikuisilla häiriöön ei välttämättä liity lainkaan ylivilkkausoireita. Paajasen mukaan aikuisilla häiriötä todetaan hieman lapsia vähemmän.
– Taustalla on todennäköisesti se, että aivojen kehittyessä oireet usein hieman lieventyvät ja niitä opitaan kompensoimaan paremmin. Aikuisena häiriön tunnistaminen jää myös helposti omalle vastuulle: oireisiin ei välttämättä osata kiinnittää erityistä huomiota, sillä ”asiat ovat aina olleet niin”.
Terveystalon psykiatrian erikoislääkärin Mika Määtän mukaan noin 2,5–3,4 prosentilla suomalaisista aikuisista on adhd, mikä tarkoittaa noin 80 000–110 000:ta työikäistä.
– Silti vuonna 2018 peruskorvausta adhd-lääkkeistä sai vain 14 000 aikuista. Tämä kuvaa hyvin sitä, kuinka alidiagnosoitu adhd edelleen on.