Kunnan myöntämä sosiaalinen luototus voi olla vaihtoehto pikavipeille – käytetään eniten velkojen järjestelyyn

Vuodesta 2003 käytössä ollut sosiaalityön muoto ei kuitenkaan ole kaikkien ulottuvilla, sillä kyseessä ei ole kunnille kuuluva lakisääteinen tehtävä.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n tilastoinnin mukaan 32 kuntaa oli vuonna 2016 käyttänyt sosiaalista luototusta vähävaraisia auttaakseen. Näissä kunnissa asui 44 prosenttia suomalaisista.

– Lainapääoman lisäksi pitää luoda tietyt järjestelmät, joilla luottoa haetaan, myönnetään ja maksetaan takaisin. Luoton antaminen on aina myös riski. Kun asiakkaalle myönnetään sosiaalista luottoa, siihen pääsääntöisesti liitetään tueksi myös muita sosiaalityön muotoja, Kuntaliiton erityisasiantuntija Ellen Vogt kertoo.

Luottoehdot vaihtelevat

Sosiaalisen luoton pelisäännöt vaihtelevat kunnittain. Luoton nostamisen myötä asiakas saa aina itselleen luottohäiriömerkinnän, jolla halutaan estää lisävelkaantuminen.

– Joissakin kunnissa myönnettävien lainojen suuruus on 1 000–2 000 euroa. Muutamalla paikkakunnalla yläraja on 10 000 euroa, ja suurimmat sosiaaliset luotot myönnetään Helsingissä, jossa lainan suuruus voi olla 15 000 euroa, kertoo sosiaaliseen luototukseen perehtynyt johtaja Minna Backman Takuusäätiöstä.

Alun perin sosiaalista luototusta ajateltiin pelastusrenkaaksi pienituloisille, jotka joutuvat hankkimaan työtään varten kalliita työkaluja, auton töihin kulkemista tai vaikkapa vuokravakuutta varten.

– Tänä päivänä sosiaalista luottoa käytetään eniten velkojen järjestelyyn. Yhdistellään kalliita pikavippejä yhdeksi isoksi, mutta edulliseksi luotoksi. Muutaman velan kanssa ihminen aina pärjää, mutta kun niitä on liikaa, ei asioita voi enää hoitaa, Backman sanoo.

Luottotappiot pieniä

Vantaan kaupunki myönsi viime vuonna sosiaalista luottoa 51 asiakkaalle yhteensä lähes 300 000 euroa. Hakijoita oli moninkertainen määrä, mutta tiukat lainaehdot pudottavat selkeästi ylivelkaantuneet ja maksukyvyttömät pois hakijoiden joukosta.

– Luoton voi saada vain, jos on luotonmaksukykyä. Tyypillinen luoton saava asiakas on pienituloinen palkansaaja tai eläkeläinen, kertoo Vantaan kaupungin täydentävän toimeentulotuen yksikön vastaava ohjaaja Kirsi Hellman.

Vantaalla sosiaalinen luotto on maksimissaan 10 000 euroa ja laina-aika on 5 vuotta. Korko on tällä hetkellä pyöreä nolla ja muita kuluja ei peritä.

Vuosien 2004–2017 välisenä aikana Vantaalla on myönnetty sosiaalista luottoa 970 hakijalle yhteensä 5,2 miljoonaa euroa. Vuosien saatossa luottotappiot ovat olleet alle 5,5 prosenttia myönnetyistä lainoista.

– Lainat maksetaan hyvin takaisin. Tyypillisiä sosiaalisen luototuksen käyttökohteita ovat takuuvuokrat tai välttämättömien kodinkoneiden hankinta. Usein järjestellään sosiaalisen luoton avulla myös kalliita pikavippejä. Näiden suosio näkyy meidän työssä, Hellman kertoo.