Marraskuinen päivä Meksikossa vuonna 2008 muutti Ulrika Björkstamin elämän täysin. Se vei mukanaan aviomiehen, työpaikan ja Ulrikan ulkonäön sellaisena kuin se oli siihen asti ollut. Nyt 14 vuotta myöhemmin hän toivoo, että hänen tarinastaan kiinnostuttaisiin muista syistä kuin onnettomuuden dramaattisuuden vuoksi.
On marraskuinen päivä Meksikossa vuonna 2008. Ulrika Björkstam kiirehtii töistä kohti 29-vuotissyntymäpäivänsä illallista, josta hän on jo myöhässä ylitöiden vuoksi.
Ulrika odottaa taksia jalkakäytävällä ja kiinnittää huomionsa horisontissa oudon matalalla ja oudosta suunnasta lentävään lentokoneeseen.
Ulrika ihmettelee, minne kone mahtaa olla menossa. Tuntuu kuin se lentäisi suoraan häntä kohden.
– Ja niinhän se sitten lensikin. Muistan, kun kone räjähti vain parinkymmenen metrin päässä minusta ja paineaalto tarttui minuun, jolloin lensin ilmaan sen voimasta.
Se hetki muutti Ulrikan elämän käänteentekevästi ja pysyvästi.
Katso yllä olevalta videolta, mitä Ulrika Björkstam kertoo onnettomuuden jälkeisistä hetkistä ja toipumisprosessista.
Ulrikan ihosta paloi onnettomuudessa 40 prosenttia ja hänen toimintakykynsä oli pitkään erittäin heikko.
Nopeasti onnettomuuden jälkeen juuri 29 vuotta täyttänyt nainen menetti myös silloisen työpaikkansa ja avioliittoonsa.
– Onnettomuus oli ex-puolisollenikin kriisi, mutta puhumisen sijaan hän käpertyi sisäänpäin, eikä osannut kohdata kaikkea sitä. Olin tietenkin loukkaantunut, ettei hän halunnut tai pystynyt olemaan tukenani, mutta onhan se hirveän inhimillistä.
– En ole hänelle katkera. Enää.
"16 ihmistä kuoli, ehkä henkiinjäämiselläni oli jokin tarkoitus"
Siinä missä onnettomuus kaatoi Ulrikan elämästä monet peruspilarit, vei se hengen kuudeltatoista ihmiseltä. Yksi kuolleista oli huumekaupan vastaisesta taistelusta tunnettu Meksikon pääministeri Juan Camilo Mouriño.
