Nykyihmistä vaanivat sisäisen kokemusmaailman ristiriidat fyysisten uhkien sijaan. Kun stressi iskee, paineensietokyky punnitaan. – Mistä ongelmat johtuvat, kun ollaan paineenalaisessa tilanteessa? Ne johtuvat siitä, että meidän aivot menevät lukkoon. Stressi syntyy siitä, että aivot tunnistavat uhkatekijän ympäristössä, kuvaa Ville Ojanen, aivotutkimuksesta väitellyt psykologi.
Resilienssi kuulostaa sanana tuntemattomalta. Kyse on kuitenkin jokaisen arjessa tärkeästä asiasta: siitä, miten ihminen toimii paineen alla.
– Resilienssi on käsite, josta nykyään puhutaan psykologiassa aika paljon. Se viittaa ihmisen kykyyn selviytyä haasteista ja vaikeista tilanteista. Ihmiset ovat tässä hyvin erilaisia. Ajatellaan, että on resilienttejä ihmisiä, joilla on tämä ominaisuus, ja sitten ihmisiä, jotka eivät ole niin resilienttejä, kuvaa Ville Ojanen, aivotutkimuksesta väitellyt psykologi.
– Tietyillä persoonallisuuspiirteillä varustetut ihmiset ovat luontaisesti kykenevämpiä olemaan resilienttejä kuin toiset. Persoonallisuuspiirre, joka tuo mukanaan aika paljon vahvuuksia resilienssin suhteen, on reagointiherkkyys. Jos on luontaisesti hyvin tyyni ja suhtautuu tyynesti asioihin, osaa ottaa tyynesti. Reagointiherkkyyden toisessa päässä ovat hyvin herkät ihmiset, joilla sisäinen kokemusmaailma ja tunteet ovat hyvin voimakkaita. He saattavat paineenalaisessa tilanteessa olla enemmän vaikeuksissa kuin luontaisesti tyynet ihmiset.
Paineensietokykyä on tutkittu paljon. Nykyisin tiedetään, minkälaiset kyvyt ja ominaisuudet tekevät ihmisestä resilientin. Ominaisuuksia on seitsemän.
– Mistä ongelmat johtuvat, kun ollaan paineenalaisessa tilanteessa? Ne johtuvat siitä, että aivot menevät lukkoon. Stressi syntyy siitä, että aivot tunnistavat uhkatekijän ympäristössä, Ojanen kertoo.
