Kun Kimmo, 42, vapautui vankilasta, häntä odottivat vain päihteet ja asunnottoman rankka elämä: "Moni ajattelee jo portilla, että läskiksi menee kuitenkin"

– Tuomioiden pituudet ovat vaihdelleet kuukaudesta kahteen ja puoleen vuoteen, mutta niitä on paljon, viisitoista.

Lista rikoksista on pitkä: On varkauksia, törkeitä varkauksia, petoksia ja muita omaisuusrikoksia, joilla Leskelä on hankkinut rahaa huumeisiin.

– Huumeita olen käyttänyt 17-vuotiaasta aina melkein nelikymppiseksi asti, hän kertoo.

– Voisi sanoa, että kaikki se aika, mitä oli lusimisten välissä, tuli vedettyä huumeita.

Satoja asunnottomia vankeja

Kriminaalihuollon tukisäätiön mukaan vangeista noin kolmannes vapautuu Suomessa asunnottomana. Pääkaupunkiseudulla puhutaan noin 200 asunnottomana vapautuvasta vangista vuodessa ja esimerkiksi pelkästään Tampereelle vapautuu vuosittain yli 50 asunnotonta vankia.

Tiedot perustuvat muun muassa Rikosseuraamuslaitoksen ja Tilastokeskuksen tietoihin. 

Asunnottomana vapautuvan on vaikea saada elämäänsä hallintaan, mikä lisää uusintarikollisuuden riskiä.

"On asuttu muiden nurkissa"

Leskelä sai ensimmäiset tuomionsa Oulussa, jossa hän kertoo asuneensa vapautumistensa jälkeen milloin missäkin. Joskus majapaikan antoi tyttöystävä, toisinaan joku kavereista.

– On asuttu muiden nurkissa, missä vaan lämpimässä talvella. Revin rappukäytävien ovia ja kun sain jonkun auki, menin patterin viereen, rappusten alle nukkumaan.

Leskelä kertoo jopa murtautuneensa liikkeisiin nukkumaan, autotallit kelpasivat muiden joukossa.

– Kesällä olen nukkunut ulkonakin. Ja koko ajan olin ihan kamoissa, kuten yöpaikan antajatkin. Yksinäinen olen ollut niin kauan kuin olen kamaa vetänyt, huumeidenkäyttö on yksinäistä hommaa. Kukaan ei ole kiinnostunut suruista tai huolista tai toiveista, kaikkia kiinnostaa vain huumeet.

Tiedonrippeitä vankilan ilmoitustaululta ja tutuilta

Leskelä tuli Helsinkiin kymmenisen vuotta sitten vankiloiden kautta, opiskeli kivimiehen tutkinnon Suomenlinnassa ja vapautui asunnottomaksi kaupunkiin, jossa hänellä ei ollut yhtään sukulaista tai "normaalia" ystävää. Kaikki kontaktit olivat tulleet alamaailman ja vankilan kautta.

– Jäin Helsinkiin sillä ajatuksella, että yritän vaihtaa kaveripiiriä, mutta siinä vaiheessa se ei vielä onnistunut.

Leskelä sanoo, ettei aluksi oikein edes tiennyt paikkoja, joista voisi hakea apua asunnottomuuteen. Vankilan ilmoitustauluilla oli joitain numeroita, mutta selkeää ohjaamista hän ei saanut.

– Olin jossain asuntolassa, jossa olisi pitänyt olla päihteetön, mutta vedin siellä kamaa. Ei siinä vaiheessa oikein ollut edes sitä omaa halua, hän pohtii.

Toiset vangit kertoivat myös paikoista, joissa voi yöpyä tai jotka voisivat auttaa asunnon saamisessa.

Kiinni elämään asunnon ja työn kautta

Viimeisimmän tuomionsa Leskelä suoritti vuonna 2016, jonka jälkeen hän sai apua päihdetyöntekijän kautta. Hän pääsi viimeiseksi kuukaudeksi päihdekuntoutuspaikalle, josta hän laittoi hakemuksen asuntolaan.

– Siellä yhdessä solussa asuu 3-5 kundia, meillä oli yhteiset keittiöt ja olohuoneet. Samalla ryhdyin samassa rakennuksessa olevan Rediksen asiakkaaksi ja sain apua muun muassa raittiuteen.

Retkahdus tapahtui, mutta hän pääsi nopeasti takaisin päihteettömäksi. Samalla häntä pyydettiin mukaan Rediksen toimintaan ohjaajapuolelle.

Nyt vuoden ja 10 kuukautta huumeitta ollut Leskelä toimii vertaisohjaajana Kriminaalihuollon tukisäätiön päivätukikeskus Rediksessä.

– Nyt alkaa hiljalleen löytyä järjestötoiminnan ja oman raittiuden kautta myös päihteettömiä tai muulla tavalla takaisin elämään kiinni pääseviä kavereita, joiden kanssa viettää aikaa.

– Ensimmäistä kertaa omatkin tukiverkostot ovat koko ajan ympärilläni. Toivon, että yhä useammat vankilat käyttäisivät loivaa laskua siviiliin ja tarjoaisivat tukipalveluita.

Jo portilla odottavat kaverit ja huumeet

Kriminaalihuollon tukisäätiön mukaan asumisen yhtenä haasteena monilla paikkakunnilla on, ettei kohtuuhintaisia asuntoja ole riittävästi. Jonot ovat kaikille pitkiä ja myös luottohäiriömerkinnät voivat vaikeuttaa asunnon saamista.

Lisäksi vankeihin kohdistuvat asenteet ja ennakkoluulot vaikeuttavan asunnon löytämistä.

– Luovutus tulee jo vankilassa, jos pääset Sörkan porteista ilman asuntoa eikä sulla ole mitään tukiverkostoa eikä paikkaa, minne mennä ja päälle vielä vuosia kestänyt päihdeongelma. Moni ajattelee jo tässä vaiheessa, että läskiksi menee kuitenkin, kun ei ole asuntoa eikä yhtään mitään.

Leskelä kertoo, että vapautuvaa vankia voi olla jo portilla vastassa päihdeongelmainen kaveri, jolla on huumeet ja ruiskut valmiina. Ja jos rahaa huumeisiin menee 50-75 euroa päivässä, kertyy siitä kuukaudessa jo sievoinen summa, joka on saatava jostain tavalla tai toisella.

– Kyllä siinä joutuu keksimään mitä milloinkin, aamusta iltaan. Voimavaroja ei jää enää kämpän hankkimiseen, vaan mielessä ovat sekä huumeet että rikokset.

"Vankilat ovat pelastaneet mut"

Vapautuvien asumien tuen verkoston jäsenjärjestöt ovat eri puolilla maata kehitelleet uudenlaisia välivuokrausmalleja vapautuvien vankien asuntotilanteen parantamiseksi.

Pelkästään katto pään päällä ei kuitenkaan riitä kuntoutumiseen.

Vapautuvilla vangeilla on usein vapautuessa tarvetta erilaisiin tukimuotoihin, jotka tukevat hänen kuntoutumistaan, asumistaan ja sopeutumistaan takaisin yhteiskuntaan.

– Se pitäisi lähteä jo vankilasta, vankilan työntekijöistä. Siviiliä pitäisi alkaa miettiä jo hyvissä ajoin, onko oma kämppä hyvä vaihtoehto jos on päihdeongelma eikä ole tukiverkostoa, Leskelä sanoo.

– Toki ymmärrän, että vankeja vapautuu valtavasti, eikä henkilökunnalla ole aikaa jokaiselle järjestellä asioita. Ja voisin sanoa, että vankilat ovat pelastaneet mut. Ne ovat olleet päihteiden täyttämän elämäni pakkokatkoja.

Nyssäkkä, jossa vaatteita ja hammasharja

Työssään Leskelä auttaa henkilöitä, jotka ovat samassa tilanteessa kuin hän itse on ollut lukuisia kertoja. Hienoja tarinoita ja kohtaamisia on lukuisia, mutta mukaan mahtuu myös monia surullisia tapauksia.

– Viimeksi tällä viikolla luokseni tuli eräs kundi, joka sanoi päässeensä edellisenä päivänä siviiliin. Hänellä oli voimakas päihdeongelma eikä asuntoa ollenkaan. Hänelle saatiin asuntolapaikka nopeasti, mutta tällaisia henkilöitä on niin paljon.

– Heillä on kädessään vain pieni nyssykkä, jossa on koko omaisuus, muutama vaate ja hammasharja. Se masentaa, sillä ilman apua ja tukiverkostoa liian moni heistä jaksaa taistella päihde- ja rikoskierrettä vastaan vain pienen hetken.