Kuinka monta koronaviruksen supertartuttajaa Suomessa on? Tutkijat eivät tiedä, miksi jotkut levittävät koronaa enemmän kuin toiset

Mitä tiedetään supertartuttajista, miesten korkeammasta kuolleisuusriskistä ja vanhustenkotien tartunnoista? Näin THL:n asiantuntijat vastaavat toimittajien kysymyksiin. 13:43
Mitä supertartuttajista tiedetään? Katso THL:n 20. lokakuuta järjestämä info!

Kuinka paljon ihmisen biologia vaikuttaa koronaviruksen rajuun leviämiseen vai onko syy sittenkin tartuntatilanteen olosuhteilla? Tätä kysymystä tutkijat pähkäilevät koronaviruksen supertartuttajien osalta. 

Evoluutiobiologi Tuomas Aivelo toteaa MTV Uutisten haastattelussa, ettei tutkijoilla ole varmaa tietoa, miksi joku henkilö levittää enemmän koronavirusta kuin toiset.

Spekulaatioita riittää sitäkin enemmän. 

– Ikä voi olla yksi tällainen vaikuttava tekijä, Aivelo nostaa esiin.

Ikääntyneillä ihmisillä koronatartunta on yleensä oireellisempi kuin esimerkiksi nuorilla. Kun oireet tulevat esiin, sairastunut osaa jäädä kotiin, jolloin myös tartuntariski pienenee.

Evoluutiobiologi pohtiikin, että nuorella on suurempi todennäköisyys olla oireeton tartuttaja. 

– Ikä on kaksiteräinen miekka, Aivelo summaa.

Kuinka moni ihminen on ollut supertartuttaja Suomessa?

Helsingin Sanomat on aiemmin esittänyt arvion, että koronavirus olisi levinnyt Suomessa 1800–3600 ihmisen kautta erityisesti.

Arvio pohjautuu maailmalla tehtyihin tutkimustuloksiin, joissa 10–20 prosenttia tartunnan saaneista oli havaittu tuottavan 80–90 prosenttia jatkotartunnoista.

Helsingin yliopiston kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri Olli Vapalahti ei tyrmää väitettä.

– Yleinen trendi maailmalla on, että tällaisissa suuruusluokissa liikutaan, Vapalahti toteaa viitaten arvioon prosenttuaalisesta tartunnan saaneiden määrästä. 

Hän kuitenkin huomauttaa, että usein tartunnat saadaan yksittäisnä lähipiiristä.

– En ole varma, onko juuri tuo luku (1800–3600) Suomen kohdalla oikein, mutta isommat tartuntaryväkset on merkittävä vauhdittaja epidemialle.

Supertartuttaja vai supertartuttamistapahtuma?

Keväällä otsikoihin nousi Helsingin Musiikkitalolla järjestetty naistenpäivän konsertti, jossa tartunnan sai jopa sata ihmistä.

Myös kansainvälisesti on raportoitu tapahtumia esimerkiksi hääjuhlia, joissa koronavirus on levinnyt rajusti ihmisten keskuudessa.

THL:n terveysturvajohtaja Mika Salminen on jo aiemmin kommentoinut julkisuudessa, että supertartuttaja on terminä haastava, koska tartuttavuus vaihtelee taudin vaiheen mukaan.

– Pari kolme päivää ennen oireiden alkua ihminen voi tartuttaa virusta, ja muutaman päivän sen jälkeen. Oireiden alkaessa tartuttavuus on suurimmillaan, minkä jälkeen se hiipuu, Olli Vapalahti selittää. 

Millaiset paikat ovat sitten mahdollisesti pahimpia supertarttumistilanteita?

– Ahtaat pienet sisätilat, joissa on paljon fyysisiä kontakteja ihmisten kesken. Koronavirus leviää pisaratartuntana ja ilmateitse, joten jos tilanteeseen liittyy toimintaa kuten huutamista tai laulua, niin riski on olemassa, Aivelo kiteyttää.

Lue myös:

    Uusimmat