10 kysymystä ja vastausta koronasta: Voiko supertartuttaja olla kuka tahansa ja miten tartuttajan tunnistaa? THL:n Salminen: "Se on vähän kavalaa"

13:43
Mitä tiedetään supertartuttajista, miesten korkeammasta kuolleisuusriskistä ja vanhustenkotien tartunnoista? Näin THL:n asiantuntijat vastaavat toimittajien kysymyksiin.

Koronaepidemia jatkaa jylläämistään Suomessa, Euroopassa ja maailmalla. THL:n asiantuntijat vastasivat akuutteihin koronakysymyksiin aamun tiedotustilaisuudessa.

Onko tartuttavuus muuttunut keväältä?

Mika Salminen: Ei ole mitään viitteitä siitä. Testauskapasiteettimme mahdollistaa sen, että hyvinkin lieväoireiset voivat hakeutua testeihin. Keväällä suositeltiin, että lieväoireiset sairastavat kotona, mikä tekee tilastoihin hyvin selvän eron.

Mikä on arvionne toisen aallon epidemiahuipusta?

Ylilääkäri Taneli Puumalainen

Kysymyksen taustalla on ajatus, että korona tulisi ulkopuolelta, aiheuttaisi aallon ja lähtisi pois. Olemme kuitenkin pandemian alkuvaiheessa, ei ole olemassa yksittäistä ennustetta, milloin saavutetaan joku huippu, vaan onnistummeko hillitsemään epidemiaa, että tartuntojen määrä on mahdollisimman pieni ja terveydenhuollon kuormitus mahdollisimman alhainen.

Miten supertartuttajia voi tunnistaa? Ja onko näin, että valtaosa koronan saaneista ei tartuta ketään?

Mika Salminen: Supertartuttaja on terminä harhaanjohtava. Se mitä tiedetään, on että tartuttavuus vaihtelee ihmisten välillä hyvin paljon. Vain osa tartunnoista johtaa jatkotartuntoihin ja osan kohdalla tartuntoja tulee paljon.

– Todennäköisin syy on, että tartuttavuus vaihtelee taudin vaiheen mukaan. Tartuttavuus näyttää olevan korkeimmillaan taudin alkuvaiheessa, joka on vähän kavalaa, sillä oireita ei välttämättä ole tai ne puuttuvat kokonaan. Olosuhteet ovat kaikkein ratkaisevin. Millaisissa olosuhteissa hän sattuu liikkumaan, kun hän on kaikkein tartuttavimmillaan, Salminen selventää.

Salmisen mukaan juuri tämä on syynä erilaisille koronarajoituksille Suomessa.

– On tunnistettu tilanteita, joissa riskit ovat korkeita, ja joiden toimintaa joudutaan rajoittamaan. Näin tämä vähän erikoinen ilmiö näkyy. Tartuntariskiä pienennetään puuttumalla korkeimpiin riskitilanteisiin, että supertartuttamistapahtumia tulisi niin vähän kuin mahdollista.

Kuka tahansa voi siis olla supertartuttaja oikeissa olosuhteissa?

Salminen: Tätä emme vielä tiedä, voi olla yksittäisiä eroja, joita ei ymmärretä.

Onko Vaasan lisäksi tiedossa muita hoivakotitartuntoja tai altistumisia sekä pelkoa, että tauti leviää vanhempaan väestöön laajemminkin?

Puumalainen: Vaasan tartuntaryppäästä meillä ei ole mitään erityistä uutta tietoa, tapausta selvitetään päivittäin paikallisviranomaisten kanssa. Mitään laajempaa hoivakotirypästä ei muualla Suomessa ole. Yksittäisiä terveydenhuollon tartuntoja toki todetaan, ja se johtaa altistuneiden testaukseen.

Millä kriteereillä harrastus tullaan määrittelemään korkean riskin harrastukseksi?

Puumalainen: Keskustelu siitä, millaiset harrastukset voitaisiin luokitella on käynnissä. Valmista listaa ei ole. Olettaisin, että tällä viikolla tulee lisää tietoa.

Olettaisin että kyseeseen tulevat harrastukset, joissa ollaan hyvin lähikontaktissa, ja joissa hengitetään, yskitään ja pärskitään. Joukkuelajit ja kamppailu-urheilu tulevat ensimmäisenä mieleen.

Miksi miehillä on korkeampi riski tehohoitoon koronan suhteen?

Tutkimusprofessori Markku Peltonen: Tuoreesta tutkimusaineistosta ei löydy yksittäistä syytä, (tehohoitoon joutuneiden) miesten ja naisten keski-iät ovat samoja sekä taustasairauksien osuus on hyvin samanlainen. Terveysrekisteritiedoista jää pois muun muassa tiedot lihavuudesta sekä tupakoinnista, joten emme voi saada tähän tarkkaa tietoa.

Onko uusia ohjeita vanhainkodeille, miten vierailuja voidaan talvella järjestää turvallisesti kun ulkona ei voi olla?

Puumalainen: Kuten Peltosen tutkimus osoitti, ikä on merkittävä riski vakavalle koronataudille tai tautiin kuolemiselle. Ikääntyneiden suojelu on muiden riskiryhmien tapaan erityisen tärkeää. Tällä torjumme merkittävimmin tautiin liittyvää kuolleisuutta.

– Silti tällä hetkellä ei ole suunnitteilla sulkea isompia hoitolaitoksia. Kyse on siitä, miten voimme turvata olosuhteita niin, että tartuntariski on mahdollisimman pieni. Erittäin tärkeitä ovat vierailijoiden omat toimet sekä olosuhteiden turvallisuus. Talvella tarvitaan innovaatioita paikallisesti.

Miten koronainfektio on vaikuttanut koronakuolleisuuteen?

Professori Peltonen: Suomen osalta kokonaiskuolleisuus oli keväällä hyvin lievästi koholla. Kokonaisuutena ei merkittävän suurta. Pohjoismaisessa vertailussa kokonaiskuolleisuus on ollut normaalilla tasolla paitsi Ruotsissa, jossa merkittävää kasvua huhti-toukokuussa.

Lue myös

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja