Krimin valtaus vaikeutti matkustamista – Venäjällä vahva halu juurtua Krimille

Nyt kun krimiläinen Denis matkustaa Kiovasta kotiinsa, hän nousee ensin rajalle vievään bussiin. Ukrainan rajatarkastuksen jälkeen hän kävelee laukkuineen vajaan kilometrin venäläisten valvomalle rajalle. Sieltä matka jatkuu toisella linja-autolla.

Hankala ylitys harmittaa Denisiä, joka kulkee töiden takia säännöllisesti Kiovan ja Krimin väliä. Hän ei halua esiintyä jutussa koko nimellään, koska aihe on arka.

– Minulle on ihan sama, onko Krim ukrainalainen vai venäläinen. Mutta olisi hyvä, että maiden väliset suhteet paranisivat, koska rajan ylittäminen on vaikeaa ja muitakin ongelmia syntyy.

Ukrainasta on Krimille kolme rajanylityspaikkaa, eikä Ukraina hyväksy muita reittejä. Tähän tyssäsi Venäjän edustajan Julija Samoilovan pääsy Euroviisuihin, sillä hän oli käynyt Krimillä muita teitä.

– Olisi ollut eri asia, jos hän olisi mennyt Krimille Ukrainan alueelta, sanoo Tamila Tasheva KrymSos-järjestöstä. Järjestö auttaa sekä niemimaalla asuvia että sieltä paenneita.

Kaksi passia

Rajalla Denis näyttää ukrainalaista passiaan, mutta venäläinenkin hänellä on. Sen hän hankki, kun halusi mennä julkiseen sairaalaan pyöräilyvamman takia, eikä hoitoa saanut ilman.

Kahden passin käytäntö on Denisin mukaan yleinen. Myös Tasheva kertoo, että ilman venäläistä passia Krimillä on hankala saada esimerkiksi sosiaalipalveluja. Kaikilla sitä ei kuitenkaan ole.

– Passien jakaminen 2014 oli kaoottista, eivätkä monet Krimin asukkaat onnistuneet saamaan niitä.

Ukraina ei tunnusta Krimillä myönnettyjä passeja, mutta rangaistustakaan sen omistamisesta ei seuraa. Venäjä valtasi Krimin vuoden 2014 keväällä.

Venäjän halu juurtua Krimille on vahva. Denis sanoo olleensa kolmisen kuukautta poissa, ja sillä välin Simferopolin lentokentälle oli noussut uuden terminaalin rakenteet.

Venäläisiä on myös muuttanut Krimille paljon, Denisin mukaan erityisesti sotilaita.

Yhdysvaltalainen Eurasianet.org arvioi tammikuussa, että valtauksen jälkeen Krimin niemimaalle olisi muuttanut ainakin 150 000 ihmistä, pääosin Venäjältä. Yhtä moni olisi lähtenyt pois.

KrymSosin tietojen mukaan muuttajia olisi jopa 500 000, joista pieni osa on peräisin Itä-Ukrainasta, loput Venäjältä. Tashevan mukaan tarkkoja tietoja ei ole, koska miehitetyn alueen asuttaminen on määritelty rikokseksi kansainvälistä oikeutta vastaan.

Ukrainakin propagoi

KrymSos auttaa Krimin tataareja ja Ukraina-mielisiä, jotka kertovat poliittisesta painostuksesta ja sieppauksista.

Tasheva on itse Krimin tataari. Hän ei niemimaalla enää käy, koska uskoo joutuvansa pidätetyksi työnsä takia.

Denisin elämässä poliittinen painostus ei näy. Kuten valtaosa krimiläisistä, Denis puhuu äidinkielenään venäjää, mutta on opiskellut myös ukrainan. Hänellä on Ukraina-mielisiä kavereita, jotka eivät pidä mekkalaa näkemyksistään.

Krimillä Denisiä ympäröi venäläinen propaganda, joka väittää, että epävakaassa Ukrainassa on mahdotonta elää. Myös Ukraina osaa propagoimisen:

– Uutisoitiin esimerkiksi elintarvikepulasta Krimillä, vaikka ongelmaa ei ollut.

Denisin kotikaupunki kärsii erityisesti venäläisturistien vähenemisestä. Lomailu ei enää ole edullista, koska hinnat ovat Moskovan tasoa.

– Palkat sen sijaan eivät ole venäläisiä, ne ovat pienempiä.