Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT) alkaa huomenna käsitellä Venäjää koskevia ihmisoikeusloukkausvalituksia.
EIT:n suuren jaoston (Grand Chamber) piti aloittaa kuulemiset asiassa jo helmikuussa, mutta käsittelyä lykättiin aivan viime hetkillä.
Ukrainan valitukset eivät koske itse niemimaan anastamista vaan siellä miehityksen jälkeen toteutettuja toimia. Ukrainan mukaan Venäjä on muun muassa surmannut ja vanginnut ukrainalaisia sotilaita ja poliiseja sekä estänyt lehdistön toimintaa ja syrjinyt voimakkaasti Krimin islaminuskoisia tataareja.
Ukrainan mukaan sen kansalaisten omaisuutta on myös takavarikoitu laittomasti ja ukrainalaisia on pakotettu ottamaan Venäjän kansalaisuus. Jos henkilö on tästä kieltäytynyt, seurauksena on ollut monien perusoikeuksien menetys.
EIT toimii Euroopan neuvoston yhteydessä ja valvoo Euroopan ihmisoikeussopimuksen noudattamista. Yleensä tuomioistuin käsittelee kansalaisten oman maansa viranomaisia vastaan tekemiä valituksia, ja valtioiden valitukset toisen valtion toimista ovat harvinaisempia.
Lue myös: Järkyttävissä oloissa viruneet ukrainalaisvangit kertovat kauhukokemuksistaan Venäjän vankiloissa: "Minua kidutettiin ja hakattiin kaiken aikaa"
Venäjä palasi Euroopan neuvoston työhön
Venäjä miehitti ja liitti itseensä Ukrainalle kuuluvan Krimin alueen keväällä 2014. Venäjän äänioikeus Euroopan neuvoston parlamentaarisessa yleiskokouksessa peruttiin valtauksen jälkeen.
Venäjä ei myöhemminkään lähettänyt edustajiaan yleiskokoukseen ja keskeytti myös jäsenmaksujensa maksamisen. Tänä kesänä Venäjän edustajat kuitenkin palasivat parlamentaarisen yleiskokouksen työhön.
Ukraina teki Krimin valtauksen jälkeen EIT:lle useita valituksia Venäjän toimista, jotka on tuomioistuimessa niputettu käsittelyn helpottamiseksi yhdeksi valitukseksi. Samoin on toimittu niiden valitusten osalta, joita Ukraina on tehnyt Venäjän toimista Itä-Ukrainassa.
Valtioiden välisten valitusten lisäksi yksityishenkilöt ovat tehneet EIT:lle yli 4 000 valitusta Venäjän toimista Krimillä ja Itä-Ukrainassa.