Suomen talouden jaloilleen nostaminen vaatii useita toimia, kertoo Helsingin yliopiston työelämäprofessori Vesa Vihriälä, joka on osa koronapandemian ajaksi perustettua talouskriisiryhmää.
Millaisiksi taloustieteilijä Vesa Vihriälä arvioi Ruotsin taloudellisen tilanteen – valitsihan länsinaapuri hyvin erilaisen tien kuin moni muu maa. Katso videolta!
Vihriälä on jo aiemmin väläytellyt, että Suomen talouden kohentamiseksi koronakriisin jälkeen on mitä luultavimmin luvassa veronkorotuksia ja menojen leikkaamista.
Hänen mukaansa on kuitenkin olemassa vielä kolmaskin vaihtoehto.
– On vaihtoehto, jossa koitetaan saada taloutta pyörimään vauhdikkaammin siten, että meillä on enemmän ihmisiä töissä ja tuottavuus kohoaa nopeammin.
Vihriälän mukaan koronakriisin jälkeisessä ajassa tarvitaan kaikkia mahdollisia keinoja, sillä kyse saattaa olla myös esimerkiksi arvoista.
– Siihen liittyy arvovalintoja, eli miten halutaan erityyppisiä ihmisiä kohdella. Se on osittain poliittista, osittain taloudellista valintaa.
Lue myös: Limnéll ja Vartiainen: "Kriisi asettaa meidät perimmäisten kysymysten eteen – mitä on terveys ja miten paljon se saa maksaa?"
Koulujen ja ravintoloiden avaaminen auttavat taloudellista ahdinkoa
Hallitus päätti viime viikon keskiviikkona, että peruskoulun oppilaat palaavat lähiopetuksen pariin 14. toukokuuta alkaen. Myös varhaiskasvatus
Vihriälän mukaan koulujen avaaminen on taloudellisessakin mielessä edistävä purkutoimenpide.
– Sillä on huomattavasti merkitystä kotitalouksille, kun ihmiset voivat töissä paremmin, kun lapset ovat koulussa ja elämä ylipäätään helpompaa, Vihriälä perustelee.
Taloustieteilijä kuitenkin huomauttaa, että koulujen avaaminen ei ole toimenpiteenä taloudellisesti niin merkittävä kuin ravintoloiden avaamisella tai suurten tapahtumien järjestämisen salliminen.
Lue myös: Enemmistö suomalaisista kääntyi koulu-uudistusta vastaan – Li Andersson puolustaa: "Ongelmat odottamassa yhä akuutin kriisivaiheen jälkeen"
Ihmisten liikkuvuus tärkeää talouden kannalta
Tällä tietoa yli 500 hengen tapahtumat ja tilaisuudet ovat peruttu 31.7. saakka. Ravintolat taas ovat sulkeneet ovensa 31.5. saakka – ruoan ulosmyynti tosin on ollut koko ajan sallittua.
– Isot tapahtumat ja ylipäätään se, että ihmiset voivat kokoontua ja liikkua, ovat tärkeitä talouden kannalta.
Jos ravintolat avataan kuun lopussa, se ei tarkoita heti kättelyssä normaaliin palaamista. Vihriälän mukaan on mahdollista, että ravintoloihin liittyy pidempäänkin kevyempiä rajoituksia, esimerkiksi turvavälin suhteen.
Ihmiset ovat varmasti jatkossa aiempaa varovaisia, ja asiakkaiden palaaminen ravintoloihin voi tapahtua hitaasti.
Myös pelkät kehotukset voivat riittää
Vihriälä muistuttaa, että rajoitustoimenpiteillä ei niinkään ole merkitystä, vaan kyse on ihmisten toiminta.
– On olemassa pelkoa siitä riippumatta, että millä tavalla viranomaiset rajoittavat. Kehotukset ja suositukset saattavat toimia ihan yhtä hyvin kuin rajoitukset, Vihriälä pohtii ja mainitsee, että edellä mainitusta on olemassa esimerkkejä maailmalla, esimerkiksi Ruotsissa.
Mitä mieltä talousnero Vihriälä oli Vasemmistoliiton ehdotuksesta? Katso videolta!