Hallitus aikoo jatkaa oppivelvollisuuden pidentämistä 18 vuoteen, vaikka enemmistö suomalaisista on kääntynyt uudistusta vastaan. Syynä lisääntyneeseen vastustukseen on koronakriisin aiheuttama syvä talouskuoppa, jonka takia halitus joutuu ottamaan valtavasti lisävelkaa – ja tarkastelemaan jo sovittuja menoja.
Talouspoliittisen arviointineuvoston mukaan oppivelvollisuuden nostaminen alkaisi tuottaa rahassa mitattavia tuloksia vasta noin viidentoista vuoden kuluttua. Uutisaamun vieraana ollut opetusministeri Li Andersson ei näe tässä tarpeeksi painavaa syytä uudistuksesta luopumiseen.
– Valtiovarainministeri Katri Kulmuni on sanonut mielestäni hyvin, että kaikki ne rakenteelliset ongelmat, joita meillä oli taloudessa ja työmarkkinoilla Suomessa ennen koronakriisia, niin ne ovat odottamassa yhä tämän akuutin kriisivaiheen jälkeen, Andersson sanoi.
Andersson korostaa, että työttömien ja työpaikkojen kohtaamattomuus tulee vain pahenemaan, ja se on syy jatkaa ensi vuoden syksystä voimaan astuvan uudistuksen läpiviemistä.
– Yksi suurimmista rakenteellisista ongelmista suomalaisilla työmarkkinoilla liittyy osaavan työvoiman puutteeseen. Viime vuonna Suomessa oli ennätysmäärä vapaita työpaikkoja ja korkea rakennetyöttömyys. Ja kaikki se tieto miten tilanne tulee kehittymään työmarkkinoilla viittaa siihen suuntaan, että vaadittu koulutustaso ja osaamistaso tulevat kasvamaan.
Korona-apua peruskouluille
Hallitus on arvioinut uudistuksen hinnaksi 129 miljoonaa euroa. Kuntaliiton arvio on kolmanneksen suurempi, 180 miljoonaa.