Hallituksen eilisiltaiset neuvottelut rajoitustoimien purkamisesta venyivät myöhään sunnuntai-iltaan. Odotetun tiedotustilaisuuden sijaan valtioneuvoston Twitter-tilillä kerrottiin puoli yhdentoista jälkeen illalla, että neuvotteluja jatketaan Säätytalolla tänään maanantaina aamukymmeneltä.
Ministerit olivat eilen koolla aamupäivästä lähtien. Tausta-arvioiden mukaan neuvottelut venyivät, koska pöydällä oli niin paljon laajoja asiakokonaisuuksia ja muotoiluissa haluttiin olla tarkkoja. Ennakkoon odotettiin, että hallitus olisi jo sunnuntaina kertonut, miten Suomessa irrottaudutaan ihmisten elämää koskettavista rajoituksista, kuten yli kymmenen ihmisen kokoontumisrajoituksesta tai yli 70-vuotiaiden vapaaehtoisesta kotikaranteenista. Linjauksia odotettiin myös muun muassa siitä, voisivatko kirjastot ja ehkä hiljalleen myös museot aueta yleisölle.
Lue lisää: MTV:n tiedot: Hallitukselta valmistumassa laaja suunnitelma rajoitusten purkamisen aikataulusta – Hetemäen raportti tulossa julki maanantaina
Hetemäen raportti pohjana
Hallituksen päätöksenteon pohjana on raportti, jonka valtiovarainministeriön kansliapäällikön Martti Hetemäen johtama ryhmä on laatinut. Pääministeri Sanna Marin (sd.) kertoi ennen sunnuntain neuvotteluita, että selvityksessä on noin 80 sivua, mutta sen sisältöä ei viikonlopun aikana kerrottu. Linjana oli, että raportti olisi julkinen vasta hallituksen neuvotteluiden jälkeen.
– Raportti oli erittäin laaja, yli 80-sivuinen ja tänään tulemme hallituksen kanssa käymään läpi sitä, että millä tavalla näitä rajoituksia lähdetään purkamaan, Marin kertoi eilen.
Valtiovarainministeri Katri Kulmunin (kesk.) mukaan jossain vaiheessa kiristyksiä voidaan taas joutua myös kiristämään.
– Me voimme pikkuhiljaa avata yhteiskuntaa ja luopua joistakin rajoituksista. Mutta me emme ole missään nimessä vielä päihittäneet koronavirusta, joten jossain vaiheessa saattaa tulla myös kiristyksiä, Kulmuni sanoi sunnuntaina aamupäivällä.
Jatketaanko poikkeusolojen toimivaltuuksia?
Suomessa on eletty poikkeusoloissa nyt pitkälti toista kuukautta. Historiallinen päätös valmiuslain käyttöönotosta tehtiin maaliskuun puolivälissä, jolloin presidentti ja valtioneuvosto totesivat poikkeusolot. Valmiuslain aktivointi tarkoitti sitä, että hallitus arvioi tarvittavan poikkeuksellisia toimivaltuuksia, jotta muun muassa sairaaloissa riittäisi henkilökuntaa ja lääkehuolto toimisi kovimpinakin kriisiaikoina.
Hallituksen on otettava kantaa siihen, onko epidemiatilanne yhä sellainen, että valmiuslain mukaisia toimivaltuuksia on syytä jatkaa. Niiden voimassaolo päättyy 13. toukokuuta, ellei jatkamisesta erikseen päätetä.Valmiuslain nojalla on ollut mahdollista muun muassa rajoittaa lääkkeiden myyntiä ja vientiä sekä joustaa terveydenhoitohenkilökunnan, poliisien ja hätäkeskustyöntekijöiden vuosilomista ja lepoajoista. Valmiuslain puitteissa on myös joustettu varhaiskasvatuksen ja opetuksen järjestämisvelvollisuudesta ja kiireettömän hoidon määräajoista.
Jo keskiviikkona hallitus kertoi, että peruskoulut ja päiväkodit aukeavat 14. toukokuuta. Esimerkiksi Saksassa päätös avaamisesta tehdään vasta alkavalla viikolla. Valmiuslain mukaisten toimivaltuuksien käyttöä on pidennetty tätä ennen jo kerran. Huhtikuun puolivälissä hallitus perusteli jatkamista sillä, ettei epidemian huippua oltu vielä tavoittamassa.Ihmisten elämää rajoittavia toimia on otettu käyttöön myös tartuntatautilain nojalla. Iltalehti kirjoitti sunnuntai-iltana lähteidensä tietojen perusteella, että hallitus olisi pitämässä poikkeusolot voimassa.