Lutikkaa tavataan erityisesti pääkaupunkiseudulla ja opiskelijakaupungeissa. Verta imevä matkatuliainen on siirtynyt yhä pohjoisemmaksi ainakin Oulun korkeudelle saakka.
Tuhohyönteinen lutikka eli seinälude vaikuttaa yleistyneen Suomessa.
– Lutikkaongelmaa esiintyy eniten pääkaupunkiseudulla, kasvukeskuksissa ja opiskelijakaupungeissa, kertoo Hangosta Utsjoelle toimivan tuholaistorjuntayritys Anticimexin kehityspäällikkö Petri Metsälä.
Toisesta tuholaistorjuntayrityksestä Pestes Oy:stä kerrotaan, että yrityksellä on parhaillaan pääkaupunkiseudulla noin sata lutikantorjuntatehtävää.
– Kun aloitin alalla 2000-luvun alussa, tehtäviä oli vain yksi vuodessa, muistelee toimitusjohtaja Pekka Vuorinen.
Oletko sinä joutunut lutikkaongelman kynsiin? Kerro meille tarinasi sanoin ja kuvin! Sähköposti uutiset@mtv.fi ja WhatsApp 040 578 5504. |
Lue myös: Jos kerrostalokodistasi löytyy lutikoita, älä missään nimessä tee näin: "Ehdottomasti kiellettyä"
Kaupungit eivät pidä kirjaa lutikkahavainnoista, mutta Helsingin kaupungin asumisterveyden tiimipäällikkö Päivi Vepsäläisen mukaan yhteydenotot ovat "hienoisesti lisääntyneet". Terveystarkastaja Marko Mikkanen Oulusta puolestaan kertoo, että "yhteydenottoja tulee kaupungille ajoittain".
– Vaikka lutikkahavainnot ovat Oulun korkeudella harvinaisia, ovat ne hiljalleen levinneet pääkaupunkiseudulta pohjoisemmaksi, sanoo Mikkanen.
Lutikat pitävät erityisesti sängystä, jossa voi imeä ihmisestä verta yöaikaan. Asuntojen lisäksi lutikoita on hyönteistorjuntayritysten mukaan hotelleissa, asuntoloissa ja ravintoloissa.
Lue myös: Älä nappaa mukaan kammottavaa tuliaista: Näin tarkistat hotellihuoneen luteiden varalta!
Lutikka palasi Suomeen vuonna 2007
Lutikka saatiin Suomessa pitkälti häviämään 1950-luvulla, mutta se teki maahamme paluun vuonna 2007. Korona-aikana tilanne rauhoittui, mutta taas matkustuksen lisäännyttyä ongelma on pahentunut. Lutikoita voi tulla kotiin matkatavaroiden mukana.
– Viimeisen kymmenen vuoden aikana tuntuu kyllä, että myös maan sisällä oleva kanta olisi kasvanut, miettii Pestesin toimitusjohtaja Pekka Vuorinen.
Lisääntyneen matkustelun lisäksi lutikkaongelmaa ovat paisuttaneet Anticimexin Petri Metsälän arvion mukaan ihmisten huono hyönteistuntemus, lutikan taitava piiloutuminen päiväsaikaan ja asiaan liittyvä häpeä. Häpeän vuoksi ihmiset viivyttävät avun hakemista, mikä pahentaa ongelmaa.
– Tavallisesti hyönteistorjunnan kuluista vastaa taloyhtiö, jos ongelma on esimerkiksi kerrostalossa, kertoo Pestesin tuholaistorjuja Henri Kemiläinen.
9:22
