Lupiinit ovat Suomessa jokavuotinen riesa, jota yritetään hillitä kuntalaisia osallistavalla Crowdsorsa-mobiilipelillä. Järvenpäässä asuva Jouni innostui lupiinien hävittämisestä vuosi sitten ja on tänä vuonna tienannut sillä jo yli 4 800 euroa.
Tienvarret ovat täyttyneet näyttävän näköisistä ja värikkäistä lupiineista. Vaikka kukat tuovat iloa silmälle, ne ovat haitallinen vieraslaji, josta yritetään päästä eroon.
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen, eli Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen, asiantuntija Johanna Nymark uskaltaa antaa MTV Uutisille melko varman arvion Suomen tämänhetkisestä lupiinitilanteesta. ELY-keskus ei kuitenkaan pidä tarkkaa kirjaa lupiinien määrästä.
– On todennäköistä arvioida, ettei tilanne ole parantunut, ja lupiini leviää vielä. Leviäminen on niin suurta, että vieraslajien hallintasuunnitelman tavoite on vain estää lupiinin leviäminen uusille alueille, eikä enää hävittää kokonaan Suomesta, Nymark kertoo.
Nymark toimii projektipäällikkönä Inspire-hankkeessa, joka pyrkii hillitsemään vieraslajien leviämistä puutarha-alan ja harrastajien avulla, kehittämään kustannustehokkaita torjuntastrategioita sekä aktivoimaan ja sitouttamaan paikallisia toimijoita vieraslajien hallintaan. Hanke on Interreg Aurora -ohjelman kautta EU:n osarahoittama.
Paikallisesti ajateltuna tilanne on kuitenkin Nymarkin mukaan parantunut, kun valituilla alueilla on tehty pitkäjänteistä torjuntaa. Niittäminen estää leviämistä, vaikkei se lupiinia kokonaan hävitäkään. Juurineen kaivaminen sen sijaan on tehokkaampi keino.
– Tiedän paljon yksityishenkilöitä, jotka ovat onnistuneet poistamaan lupiinin tietyltä alueelta kokonaan. On parempi ottaa yksi lupiini pois sadasta eri paikasta kuin niittää hehtaarin alue. Leviäminen estyy näin paremmin, Nymark kertoo.
Mobiilipeli kannustaa lupiinin hävittämiseen
Kuntalaisia lupiinin ja muiden alkuperäisluonnolle haitallisten vieraslajien hävittämiseen kannustaa Crowdsorsa-mobiilipeli. Hävittämistyöstä ansaitsee palkkion, jonka saa pankkitililleen sovelluksen kautta.
Crowdsorsan toimitusjohtaja Toni Paju kertoo MTV Uutisille, että tänä vuonna lupiinin kasvukausi on ollut tavanomaista hitaampi. Tämä helpottaa niiden torjuntaa.
– Mutta onhan sitä runsaasti. Se on iso ongelma: se vie elintilaa muilta lajeilta ja rehevöittää maaperää siten, että muiden lajien on vaikeaa selviytyä, Paju selventää.
0:39
Hidas kasvukausi tarkoittaa Pajun mukaan sitä, että on ollut kylmempää, joten kukinta ei ole yhtä pitkällä viime vuoteen verrattuna. Viime vuonna etenkin toukokuun toinen puolisko oli todella lämmin.
– Lupiinit tuottivat siemeniä aikaisemmin, mikä helpotti meidän työtämme, kun nuoret pääsivät kesälomiensa aluksi hävittämään lupiineja aiemmin. Tuolloin oli hyvin aikaa tuhota kasvustoja jo ennen kuin ne tuottivat siemeniä, Paju kertoo.
Sovelluksesta löytyy ohjeet lupiinien ja muiden vieraslajien hävittämiselle. Kukinnot ja lehdet varsineen voi niittää tai repiä maasta.
– Tietysti juurineen kaivaminen on kaikkein tehokkainta. Niittämiselläkin on kuitenkin suuri vaikutus, sillä esimerkiksi Savonlinnassa torjutaan lupiineja kolmatta vuotta, ja paikat ovat aivan erinäköisiä kuin ensimmäisenä vuonna. Muu kasvillisuus on päässyt valtamaan lupiineilta tilaa, Paju selventää.
Koristekasviksi 1800-luvulla
Lupiini tuotiin Suomeen alun perin koristekasviksi 1800-luvulla. Se kuitenkin leviää tehokkaasti ja aiheuttaa haittaa luonnon monimuotoisuudelle.
Lupiini on luokiteltu haitalliseksi myös Ruotsissa, Norjassa, Virossa, Latviassa, Liettuassa ja Tanskassa.
Lupiinit leviävät pitkälti teitä pitkin. Haaste sen niittämisessä liittyy Nymarkin mukaan rahaan.
– Teitä hoidetaan hoitoluokan mukaan. Jos tie on luokiteltu alempaan hoitoluokkaan, sen reunukset niitetään vain kerran vuodessa. Se tapahtuu yleensä heinä-elokuussa kahden metrin levyiseltä alueelta. Silloin lupiinin siemenet ovat jo leviämisvalmiita, Nymark kertoo.
– Ylempään hoitoluokkaan luokiteltu tie niitetään kahdesti vuodessa. Ensimmäinen kerta on kesäkuussa, mikä on hyvä aika ennen siementen valmistumista. Toinen kerta tehdään neljän metrin levyiselle alueelle. Luontoarvoltaan arvokkaille tienvarsikohteille kuitenkin tehdään tehostettua niittoa, hän jatkaa.
"Nappasin lainaan isäukon viikatteen"
Järvenpääläinen Jouni Salo, 34, on poistanut vieraslajeja ahkerasti Crowdsorsa-sovellusta käyttäen, sillä hän on tienannut tänä vuonna jo yli 4 900 euroa. Hän yltää tienesteillään toiselle sijalle henkilöiden joukossa, jotka ovat ansainneet pelin kautta eniten Suomessa tänä vuonna.
Salo kiinnostui sovelluksesta lehtijutun kautta vuonna 2024. Hän ei tiennyt lupiineista, jättipalsameista tai niiden ongelmallisuudesta juuri mitään ennen juttua.
– Latasin sovelluksen ja päätin kokeilla. Nappasin lainaan isäukon viikatteen ja kävin nykimässä pari kertaa hien pintaan. Huomasin, että päivässä tulee tienattua noin sata euroa. Tajusin, että tätähän viitsisi oikeasti tehdä, jos kylkeen saisi vähän moottorivoimaa, Salo kertoo MTV Uutisille.
Viime vuonna loppukaudesta Salo ajeli myös muulle kuin kotipaikkakunnalleen hävittämään vieraslajeja. Hän tienasi tuolloin reilussa kuukaudessa noin 3 000 euroa.
Tänä vuonna Salo oli kärppänä jo kauden alussa, kun erilaiset tehtävät aukesivat sovellukseen. Eniten hän on työskennellyt Helsingin suunnalla, muun muassa Keskuspuistossa, Lahden suunnalla, omilla kotinurkillaan Järvenpäässä ja Mäntsälässä.
Salo on liikkunut auton kanssa, eikä ole nirsoillut sen suhteen. Tunnin ajomatkan päähän hän on ollut valmis vielä lähtemään.
Hän on huomannut sovelluksen kiinnostuksen kasvaneen viime vuodesta huimasti.
– Jos nyt otetaan esimerkiksi Vantaa, niin sen aukeamisesta ei mennyt kuin noin 30 tuntia, niin se oli jo kokonaan tehty. Ei viime vuonna sellaista meininkiä ollut. Tänä vuonna tuntuu todella moni olevan kiinnostunut, Salo kertoo.
Hehtaarien lupiinikeskittymien niittämistä kahteen kertaan
Kroppa on kovilla pihahommissa, joten Salo on joutunut ottamaan magnesiumia välillä iltaisin, jottei tarvitse nukkua öitään aivan jäykkänä.
– Mutta eipä tarvitse salille sen jälkeen lähteä. Tämä on monella tavalla hyötyliikuntaa, ja joku vielä maksaa siitä, Salo sanoo.
Viime vuonna Salo osti sovelluksessa tienaamillaan rahoilla aurinkopaneelijärjestelmän. Tänä päivänä hän haaveilee akkukäyttöisestä raivaussahasta melullisista ja ideologisista syistä.
– Olisi mukavampi painaa hommia sähköllä. Näin kovaan käyttöön akkukone ei kuitenkaan riitä, Salo pohtii lupiinien hävittämistä.
Tämän kesän osalta Salon urakka alkaa olla ohi. Hän on lupiinien osalta niittänyt joitakin paikkoja jopa kahteen kertaan: ensiniiton lisäksi hän on käynyt operoimassa paikat vielä uudelleen.
– Olen tehnyt siltä osin perusteellista jälkeä Pakilan seudulla. Se on ollut lupiinin osalta pahin paikka, mitä olen löytänyt. Alueen koon voisi melkein mitata hehtaareissa, mitä olen niittänyt kahteen kertaan. Iso osa tämän vuoden tienesteistä on peräisin sieltä, Salo kertoo.
Toimitusjohtaja Pajun mukaan lupiinia löytyy joka paikasta enemmän kuin mihin sovelluksen budjetti tällä hetkellä riittää, mutta mitä pohjoisemmaksi mennään, sitä pienempi ongelma kasvi on.
Tehokas työkalu takaa isommat palkkiot
Kun Crowdsorsa-sovellusta käyttävä pelaaja löytää jo kartalle merkittyjä tai itse havaittuja vieraslajeja, hän videoi esiintymän ennen ja jälkeen kitkemisen. Videot ladataan tarkistettaviksi, ja hyväksytyistä videoista saa palkkion.
Palkkioita peliin osallistuville on tänä kesänä luvassa yhteensä yli 170 000 euroa, ja palkkiobudjeteista vastaavat kunnat. Peli laskee palkkion automaattisesti esiintymän pinta-alan, tiheyden ja lajin perusteella. Sovelluksen avulla voi hävittää tänä kesänä neljää vieraslajia: lupiineja, jättipalsameja, kurtturuusuja ja kanadanpiiskuja.
Mitä tehokkaampaa työkalua käyttää, sitä nopeammin saa isomman alueen hoidettua.
– Esimerkiksi trimmerillä saa tehtyä nopeasti isojakin alueita. Siinä voi päästä yli 20 euron tuntiansioille torjuntavaiheessa. Toki oma aikansa menee paikkojen etsimiseen, jonka monet tosin ottavat huvin ja liikunnan kannalta, Paju kertoo.
Palkkiot lasketaan työkorvaukseksi, joten niistä vähennetään verot. Muita kuluja ei mene. Nuoret, joilla ei ole muita tuloja, saavat palkkiot verottomina.
Sovellusta voivat käyttää kaikki vähintään 13-vuotiaat henkilöt. Toki sitä nuoremmat voivat osallistua lupiinitalkoisiin ja muihin sovelluksen tehtäviin vanhempiensa kanssa.
– Haluamme mukaan erityisesti nuoria, sillä kyseessä on myös opetuksellinen aspekti. Pelillistämällä ja palkkioilla olemme saaneet nuoret innostumaan. Näin he tottuvat siihen, että ympäristöongelmiin pystyy itse tarttumaan ja ansaitsemaan taskurahaa, Paju sanoo.
Katso alta lista kunnista, joissa voi tienata luontoon jalkautumalla.
Asikkala, Espoo, Eura, Eurajoki, Helsinki, Hollola, Hyrynsalmi, Hyvinkää, Iisalmi, Imatra, Jyväskylä, Jämsä, Järvenpää, Kaarina, Kajaani, Kangasala, Kärkölä, Kemi, Kerava, Kirkkonummi, Kokkola, Konnevesi, Kontiolahti, Kuhmo, Kuopio, Kurikka, Lappeenranta, Lapua, Leppävirta, Lieto, Mikkeli, Muurame, Mäntsälä, Orivesi, Paimio, Paltamo, Parainen, Pirkkala, Porvoo, Puolanka, Raasepori, Raisio, Rauma, Rautalampi, Riihimäki, Ristijärvi, Rovaniemi, Savonlinna, Siilinjärvi, Sotkamo, Suomussalmi, Tampere, Turku, Ulvila, Uusikaupunki, Vaala, Valkeakoski, Vantaa, Vesilahti ja Äänekoski.