"Koronavarpaiden" syystä saatiin lisää tietoa – vaiva voi iskeä myös rokotuksen jälkeen

0:54
Katso videolta, miltä "koronavarpaat" voivat näyttää.

Tuoreen tutkimuksen mukaan niin sanotut koronavarpaat ovat seurausta kehon immuunijärjestelmän tiettyjen osien aktivoitumisesta. Ihotautilääkäri Nicolas Kluger kertoo MTV Uutisille, että koronavarpaat ovat joissain tapauksissa iskeneet myös rokotteen ottamisen jälkeen.

Koronaviruspandemian alkuvaiheessa lääkärit alkoivat epäillä, että koronavirus saattaa aiheuttaa osalla potilailla iho-oireita. Puhuttiin "koronavarpaista" tai "covid-varpaista", siis varpaisiin ilmaantuvista sinipunertavista läikistä, joita tavattiin erityisesti nuorilla ja lievästi sairastuneilla potilailla. Vaiva saattoi esiintyä ilman muita tyypillisempiä koronaoireita.

Tällaiset niin sanotut kylmänkyhmyt ovat tavallisesti seurausta ihon jäähtymisestä, mutta yleensä niitä ei havaita kertaryöpsähdyksinä. Lääkärit alkoivat tutkia, mistä pandemia-aikana lisääntyneet tapaukset voisivat johtua.

Nyt tutkijat esittävät, että koronaan liittyvien kylmänkyhmyjen taustalla on kaksi immuunijärjestelmän osaa, joiden avulla elimistö taistelee virusta vastaan. Löydös voi auttaa vaivan hoitamisessa.

British Journal of Dermatology -tiedejulkaisussa ilmestyneestä tutkimuksesta uutisoi muun muassa Britannian yleisradioyhtiö BBC.

Immuunijärjestelmän osa hyökkää elimistöä vastaan

Tutkijat löysivät kylmänkyhmyjä selittävän mekanismin tekemällä iho- ja verikokeita 50 potilaalle, joita hoidettiin pariisilaisessa sairaalassa huhtikuussa 2020. Kaikille osallistujille oli ilmaantunut kylmänkyhmyjä pandemian aikana, mutta valtaosa ei ollut varmuudella sairastanut koronavirustautia.

Löydetyt immuunijärjestelmän mekanismit osallistuvat elimistön taisteluun koronavirusta vastaan. Toinen niistä kuitenkin hyökkää vahingossa viruksen lisäksi elimistön omia soluja ja kudoksia vastaan. 

Kyseessä ei ole ensimmäinen teoria, joka esittää koronaviruksen aiheuttaman immunologisen reaktion laukaisevan kylmänkyhmyjen syntymisen.

Ihotautilääkäri Nicolas Kluger Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiristä (HUS) kertoo, että jotkut tutkijat ovat jo aiemmin esittäneet, että interferonien voimakas lisääntyminen voi aiheuttaa kylmänkyhmyjä. Interferonit ovat solujen tuottamia proteiineja, jotka estävät esimerkiksi virusten lisääntymistä. Interferonien määrän voimakas kasvu voisi selittää, miksi useimmat potilaat ovat antaneet negatiivisen koronatestin. 

Kluger huomauttaa, että kyseessä on kuitenkin vasta hypoteesi. Virukseen itseensä liittymättömien teorioiden mukaan koronasulku on voinut vaikuttaa elintapoihin ja halukkuuteen ilmoittaa oireista, mikä saattaisi osin selittää kiistanalaista yhteyttä iho-oireiden ja koronan välillä.

Iho-oireita ei ole Suomessa juuri havaittu

Klugerilla ei ole tietoa siitä, kuinka moni suomalainen koronapotilas on kärsinyt koronavarpaista. Suomessa aihetta ei ole tutkittu aktiivisesti toisin kuin Ranskassa, Espanjassa, Italiassa ja Yhdysvalloissa. 

– Ei ole mitään syytä uskoa, että suomalaisilla potilailla ei olisi ollut iho-oireita. Mutta ehkä niitä oli vähemmän, sillä tapauksia ylipäätään oli vähemmän kuin muualla. Ne on voitu jättää huomioimatta, diagnosoimatta tai sitten niistä ei ole ollut kiinnostusta raportoida.

BBC:n haastattelema ihotautilääkäri Veronique Bataille kertoo, että koronavarpaiden ilmaantuvuus on laskenut deltavariantin vallatessa tilaa ja rokotekattavuuden noustessa. 

Klugerin mukaan joillain potilailla on havaittu varvasoireita rokottamisen jälkeen. Tällöin kylmänkyhmyt ovat todennäköisesti seurausta rokotteen aiheuttamasta immuunivasteesta, joka on samankaltainen kuin virusinfektion itsessään.

Sinipunertavat kylmänkyhmyt voivat aristaa, kipuilla ja kutista. Pahimmillaan alueelle tulee rakkula ja haava. Usein oireilu kestää muutaman viikon, mutta joillakin kyhmyt kestävät kuukausia tai jopa toista vuotta, kertoo Terveyskirjasto.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja