Lääkärit kiirehtivät uutta koronastrategiaa, tartuntamäärät eivät enää ratkaisevia: "Voitaisiin alkaa suhtautua normaalina tautina"

Pelkkä tartuntojen määrä ei Heinäsmäen mukaan enää ole riittävä mittari epidemiatilanteen seuraamiseen rokotusten edetessä.

– Meidän ei pitäisi enää katsoa pelkkiä tartuntojen määrää, vaan vaikutuksia yhteiskuntaan. Sairaalahoidossa olevien määrä tai kuolleiden määrä ei ole kasvanut. 

Myös HUS:n infektioylilääkäri Asko Järvisen mukaan tartuntalukuja tulee nyt katsoa eri tavalla, kuin aiemmin.

– Rokotekattavuus etenee ja tartunnat leviävät nuorempien ikäryhmissä. Meillä pitäisi olla uusia keinoja ja strategia siihen, miten tautiin suhtaudutaan varsinkin pian kesän jälkeen, kun rokotekattavuus alkaa olla hyvällä mallilla.

5:24

Tartuntamäärien nousu ei näy sairaaloissa - HUS:n Järvinen: "Tartuntalukuja pitää katsoa nyt eri tavalla"

Uusi strategia saadaan syksyllä

Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) valmistelee parhaillaan kolmatta koronan hybridistrategiaa, jossa huomioidaan myös rokotekattavuus. Uusi strategia on määrä ottaa käyttöön syksyllä, kertoo STM:n osastopäällikkö Taneli Puumalainen.

– Vielä ei olla varsinaisen suunnitelman tai sen luonnoksen tasolla vaan kerätään tietoa epidemiasta ja sen kulusta. 

Heinäsmäen ja Järvisen mukaan lääkärit ja terveysturvallisuusasiantuntijat eivät ole täysin yksimielisiä siitä, miten koronatartuntoihin tulisi suhtautua. 

Muun muassa THL:n johtaja Mika Salminen ja THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek ovat esittäneet, että tartuntojen estäminen rajoitustoimenpiteillä ei välttämättä ole perusteltua rokotekattavuuden edetessä.

Lue lisää: Mika Salminen MTV Uutisille: Ilmaantuvuuslukujen ohella täytyy tarkastella sairaaloiden kuormitusta ja kuolemantapauksia

Lue lisää: THL:n Nohynek: Koronarokotusohjelman päämäärät on pian saavutettu – onko tartuntojen estäminen enää tarpeellista?

– Tästä on erilaisia mielipiteitä. Toiset ajavat nollariskilinjaa eli sitä, että tartuntoja ei saisi olla ollenkaan tai hyvin vähän, jotta rajoituksia voitaisiin keventää. Aika iso osa kollegoistani on kuitenkin sitä mieltä, että rajoituksia olisi syytä lieventää, Heinäsmäki sanoo.

Iso-Britannian esimerkkiä seurataan

Järvisen mukaan jo parin viikon kuluttua terveysturvallisuuden ja lääketieteen asiantuntijoiden keskuudessa voitaisiin löytää yhteisymmärrys siitä, millainen riskitaso koronan osalta voidaan hyväksyä.

– Tässä seuraamme etenkin Iso-Britannian tilannetta, jossa tartuntaluvut ovat joulukuun 2020 tasolla mutta sairaalahoidon kuormitus on ollut hyvin lievää. Siellä rokotukset ovat edenneet meitä pidemmällä ja näyttäisi siltä, että sairaalahoidon riski on pienentynyt ja lähestytään normaalia tilannetta.

– Emme kuitenkaan tiedä vielä tarkkaan sitä rajaa, minkä jälkeen nuorempien tartunnoista alkaa syntyä rokotettujen, iäkkäämpien keskuudessa tartuntoja, jotka johtavat vakavaan tautiin, Järvinen lisää.

Heinäsmäen mukaan hyväksyttävän riskitason määrittäminen on lopulta poliittinen päätös.

– Meillä on kyllä hyvin paljon töitä tartunnanjäljityksessä, mutta se ei ole pääasia. Pääasia on se, miten yhteiskunta suhtautuu tähän riskiin. Lääkärinä olen sitä mieltä, että voitaisiin alkaa katsoa tautia normaalina tautina ja yrittää päästä pois rajoituksista.

– Kyllähän tilanne on menossa siihen, että korona muuttuu yhdeksi infektiotaudiksi muiden joukossa, Järvinen sanoo.

• 10.3.20:49
  Influenssa

  Influenssa kaataa ihmisiä yhä vuoteeseen – käänne näkyvissä
• 10.3.11:13
  Lait ja lainsäädäntö

  Tartuntatautilakiin esitetään muutoksia korona-ajan palautteen perusteella
• 7.3.12:05
  Koronarajoitukset

  Päätoimittajan analyysi: Koronavuosista tehdään nyt tiliä, mutta pelkopandemiaa ei ole tutkinut Suomessa vielä kukaan
• 6.3.18:59
  MTV Uutisextra

  THL:n Mika Salminen: Koronarajoitusten purkamisen vaikeus yllätti – "Vallasta voi olla vaikea luopua"
• 6.3.13:47
  Koronarajoitukset

  Raportti: Suomi selvisi koronakriisin alkuvaiheesta hyvin – sitten alkoivat ongelmat
• Lataa lisää