Suomen koronarokotusohjelmalle asetetut strategiset päämäärät on saavutettu parin viikon päästä, arvioi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylilääkäri Hanna Nohynek. Seuraavaksi on hänen mukaansa päätettävä siitä, halutaanko jatkossa myös lievät tautitapaukset estää, vai voidaanko koronan kanssa alkaa elää vapaammin.
Suomen koronalukemat nousivat tänään edellispäiviä selvästi suuremmiksi, kun THL raportoi yli 200 uudesta tartunnasta.
Samaan aikaan yhä useampi suomalainen on saanut vähintään yhden (57,8 %) ja monet myös toisen rokotuksen (17,7 %).
Myös rokotettu voi saada koronatartunnan, mutta Hanna Nohynekin mukaan rokotetun infektio on selvästi lieväoireidempi kuin rokottamattoman. Osa heistä ei saa tartunnasta mitään oireita.
– Koronatartunta on voitu löytää sattumalta, kun rokotettu on mennyt testiin esimerkiksi kontaktin tai lievien oireiden vuoksi. Tässä joukossa on hyvin pieni määrä sellaisia, jotka ovat joutuneet sairaalahoitoon tai teholle, Nohynek toteaa MTV Uutiset Liven haastattelussa.
Se, miten tehokkaasti rokotettu voi itse levittää tautia, riippuu siitä, mistä virusmuunnoksesta on kyse.
– Tiedämme, että esimerkiksi alfa, eli Britanniasta lähtenyt, ja Delta, eli Intian muunnos, ovat selvästi tartuttavampia kuin alkuperäinen virus. Kun meillä on tartuttavampi virus, sekä viruksen erityksen määrä että se, kuinka monta ihmistä yksi infektion saanut pystyy tartuttamaan, on suurempi alkuperäiseen tilanteeseen nähden.
Lue myös: THL:n Mika Salminen pitää lähes mahdottomana estää koronaviruksen deltamuunnoksen leviämistä
Onko koronavirus demonisoitu?
Nohynek on todennut aiemmin, että hänen mielestään koronavirus on ”demonisoitu” ja olisi korkea aika miettiä sitä, miten sen kanssa opittaisiin elämään.
Toistaiseksi osa koronarajoituksista on Nohynekin mukaan vielä tarpeen.
– Meillä on vielä hauraita ihmisiä, jotka eivät ole saaneet toista rokoteannosta. Puhutaan 50–60-vuotiaista ja lääketieteellisistä riskiryhmistä. Kun he ovat saaneet kaksi annosta, mikä tapahtuu ihan parin viikon päästä, Suomen koronarokotusohjelmalle asetetut strategiset päämäärät on minusta saavutettu. Eli tautitaakka on mahdollisimman vähäinen, mahdollisimman harva kuolee tautiin eikä terveydenhuollon kapasiteetti ylity.
Sen jälkeen on Nohynekin mukaan pohdittava sitä, onko tarpeellista estää myös tartuntoja.
– Kun myös kahden rokoteannoksen jälkeen ihminen saattaa olla jonkin verran tartuttava, pitää minusta kysyä, onko se järkevä päämäärä enää. Minusta tärkeintä on se, että pystytään suojaamaan mahdollisimman hyvin ne, jotka saavat vakavia seurauksia taudista.
Lue myös: Häämöttääkö EM-koronatunnelin päässä valoa? THL:n ylilääkäri: Venäjältä tulleilla tuskin todetaan enää paljon tartuntoja
Maailmassa paljon rokottamattomia
Suomen rokotustilanne näyttää Nohynekin mukaan nyt erittäin hyvältä. Hänen mielestään myös nuoria pitää alkaa rokottaa, että tartuntaketjut saadaan katkaistuksi.
Nohynek muistuttaa kuitenkin, että koko maailmassa on vielä paljon rokottamattomia ihmisiä.
– Jos me avaamme rajat, sieltä on tulossa tänne myös viruksia. Kysymys kuuluu, pitääkö meidän jokaista virusta pelätä sillä tavalla, että suljetaan yhteiskunta.
Se keskustelu täytyy Nohynekin mukaan käydä jo lähiviikkoina ja -kuukausina.
– Meidän pitää miettiä, miten me jatkossa, jopa tulevina vuosina, asetutaan suhteessa tähän virukseen. Jos me ajatellaan niitä rokotteiden tehosteannoksia tai uusia rokotemääriä, mitä Suomeen halutaan tilata – kaikki se riippuu siitä, minkälaiset strategiset päämäärät me koronaohjelmalle asetamme.
Lue myös: HUSin johtajaylilääkäri: Pääkaupunkiseudulle ei suunnitteilla uusia koronarajoituksia – Uudellamaalla parikymmentä uutta jatkotartuntaa
Kärsitäänkö koronasta vielä vuosien päästä?
Nohynek arvioi, että tulevina vuosina koronatilanne paranee eikä korona ole nykyisenkaltainen riesa. Kokonaan siitä ei kuitenkaan päästä.
– Maailman terveysjärjestön WHO:n rokotusasiantuntijaryhmän kokouksessa keskusteltiin juuri globaaleista rokotusstrategioiden päämääristä. Heidän laskelmiensa mukaan jo tällä hetkellä lähes jokaisessa maassa olisi 20 prosentin rokotuskattavuus, jos rokotteet jaettaisiin tasaisesti ympäri maailmaa.
– Nyt valitettavasti tilanne on se, että rokotteet jakautuvat hyvin epäoikeudenmukaisesti. Kun saamme jaettua niitä paremmin eri maihin, viruksen kierrosta ei seuraa niin paljon kuolemia ja sairastumisia kuin nyt. Mutta siihen, että saisimme viruksen kierron kokonaan pysäytettyä, en usko. Virus tulee kiertämään ja meidän täytyy olla valmiita asemoinnoitumaan siihen, miten kierto kohdataan.