Koronapandemia iski myös oikeudenkäynteihin – jo yli 5000 käräjäkäsittelyä jouduttu keskeyttämään

Huomattava määrä oikeudenkäyntejä joudutaan kevään kuluessa perumaan ja siirtämään myöhemmin käsiteltäväksi koronaepidemian takia.

Tähän mennessä käräjäoikeuksissa on keskeytetty noin neljätuhatta rikosasiaa ja runsas tuhat siviiliasiaa eli riita- ja hakemusjuttua, kerrotaan Tuomioistuinvirastosta.

Kaiken kaikkiaan rikosasioista on keskeytetty 16 prosenttia ja siviiliasioista noin 10 prosenttia, laskee erityisasiantuntija Inka Grönqvist Tuomioistuinvirastosta.

– Syitä tähän on useita. Asiaan osallisia ei ole esimerkiksi voitu haastaa, tai syyttäjä tai avustajat eivät pysty tulemaan paikalle. Oikeus on voinut myös itse todeta, että istuntoa ei ole mahdollista järjestää etäyhteyksien avulla.

Käräjä- ja hovioikeuksissa on odotettavissa myöhemmin ruuhkaa, kun juttusumaa ryhdytään purkamaan. Se merkitsee sitäkin, että myös uusia, vireille tulevia asioita joudutaan lykkäämään eteenpäin.

– Kaikille osallistujille, myös syyttäjille ja avustajille, on löydettävä vapaat käsittelyajat. Se merkitsee melkoista palapelin kokoamista.

Erityisasiantuntija Kaisa Puro Tuomioistuinvirastosta muistuttaa, että kaikkia töitä ei toki siirretä tulevaisuuteen.

– Käräjäoikeuksissa on vireillä tuhansia kirjallisessa menettelyssä ratkaistavia asioita. Esimerkiksi riita-asioiden käsittelyyn kuuluu kirjallista valmistelua, jota voidaan hoitaa lähes normaalisti. Myös muun muassa valmisteluistuntoja ja joitain pääkäsittelyjä voi pyrkiä järjestämään etäyhteyksillä.

Isoissa jutuissa tartuntariski

Tuomioistuinten keskushallinnosta vastaava Tuomioistuinvirasto on suositellut, että oikeudenkäyntejä pyritään hoitamaan myös poikkeustilanteessa, kunhan ketään ei altisteta virustartunnalle.

Jos istuntoja ei voi hoitaa edes etäyhteyksien avulla, niitä voi joutua perumaan ja siirtämään. Poikkeuksena ovat kiireelliset jutut, joihin kuuluu esimerkiksi vangittujen vastaajien asioita, pakkokeinoasioita, lähestymiskieltoja ja lapsen huoltoon ja tapaamisoikeuteen liittyviä riitoja.

Koska tuomioistuimet ovat riippumattomia, päätösvalta lainkäyttöasioissa, kuten istuntojen järjestämisessä, on aina tuomareilla.

Altteimpia siirtämiselle ovat istunnot, joissa on useita asianosaisia ja kuultavia. Yli kymmenen ihmisen kokoontumiskielto ei suoranaisesti koske tuomioistuimia, mutta ison ihmisjoukon kokoontuminen yhteen aiheuttaisi terveysriskin.

Laajoja käsittelyjä on myös hankala hoitaa etäyhteyksien avulla. Silti myös joitakin isoja oikeudenkäyntejä kuten Helsingin massiivista Katiska-huumejuttua on jatkettu käyttämällä useita saleja ja videoyhteyksiä.

Isoista jutuista on lykätty esimerkiksi rikollisjärjestö United Brotherhoodin oikeudenkäyntiä. Itä-Uudenmaan käräjäoikeuden mukaan siihen osallistuisi yli sata ihmistä, eikä tartuntariskiä haluttu ottaa. Lykkääminen oli mahdollista, koska myös vangitut vastaajat vaativat käsittelyn siirtämistä.

Oikeuksien linjanvedoissa eroja

Grönqvistin mukaan käräjäoikeuksien käytännöt vaihtelevat jossain määrin siinä, kuinka paljon suullisia käsittelyjä järjestetään. Osassa on peruttu lähes kaikki paitsi kiireelliset asiat, toisissa taas pyritään järjestämään muitakin istuntoja. Esimerkiksi Pohjois-Savossa kaikki kiireettömät istunnot huhtikuun loppuun asti on pääasiassa peruttu.

Pirkanmaan käräjäoikeuden päällikkötuomari Antero Nuotto kertoo, että huhtikuulta on peruttu useita juttuja, mutta toisaalta niitä on myös jatkuvasti istuttu.

– Viranomaiskoneiston pitäisi toimia myös poikkeusoloissa, vaikka huomioon tulee toki ottaa tartuntariskin ehkäiseminen. Pitäisi arvioida tapauskohtaisesti, miten käsittelyjä voidaan hoitaa.

Nuotto huomauttaa, että tuomioistuin ei toimi yksin vaan huomioon pitää ottaa myös esimerkiksi syyttäjät ja asianajat.

– Syyttäjänvirasto on ottanut kategorisen kannan, että istuntoihin osallistutaan vain sähköisesti. Myös moni asianajaja on ilmoittanut poissaolostaan, vaikka Asianajajaliiton virallisen kannan mukaan valmiuslaki ei suoranaisesti koske tuomioistuimia.

Istunnon perumista voi myös pyytää esimerkiksi riskiryhmään kuuluva asianosainen. Näihin pyyntöihin suhtaudutaan tuomioistuimissa nyt myönteisesti.

Aina syytetyn ei tarvitse tulla henkilökohtaisesti paikalle, jos häntä ei ole siihen velvoitettu. Silloin tuomari voi tehdä ratkaisun ilman syytetyn läsnäoloa.

Pahoinpitelyjen käsittelyä siirretään

Myös Nuotto korostaa, että työt jatkuvat. Pirkanmaalla vuosittain käsiteltävistä noin 65  000 asiasta valtaosa hoidetaan kirjallisessa menettelyssä.

Helsingin käräjäoikeudessa on järjestetty istuntoja etupäässä kiireellisistä jutuista. Kirjallisia käsittelyjä on kuitenkin jatkettu entiseen tapaan.

– Istunnoista on jouduttu lykkäämään erityisesti sellaisia asioita, joihin kuuluu paljon suullista todistelua. Tällaisia yleisiä juttutyyppejä ovat esimerkiksi pahoinpitelyt ja omaisuusrikokset. Tämä on tietysti asianomistajien kannalta harmillista, sanoo käräjätuomari Petra Spring Helsingistä.

Pandemia on aiheuttanut jonkin verran rajoituksia oikeudenkäyntien julkisuudelle. Esimerkiksi Katiska-vyyhdin käsittelyä jatkettiin ensin suljetuin ovin, kun hallitus määräsi rajoituksia kokoontumisiin. Sittemmin yleisö ja media saivat seurata käsittelyä toisesta salista videoyhteyden avulla. 

Lue myös

    Uusimmat

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja