Korkeat terveysmenot ja puutteet terveyspalvelujen saatavuudessa ovat Suomessa verrattain yleisiä, ilmenee Maailman terveysjärjestön WHO:n tuoreesta maaraportista. Selvityksen kirjoittivat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) sekä Turun yliopiston tutkijat.
Kotitaloudet rahoittavat Suomessa suuremman osan terveydenhuollon menoistaan omavastuina ja asiakasmaksuina kuin muissa Pohjoismaissa.
Suomessa korostuvat erityisesti kotihoidon ja palveluasumisen maksut sekä reseptilääkkeiden kulut. Lisäksi hyvin korkeat terveysmenot suhteutettuna kotitalouden maksukykyyn ovat Suomessa yleisempiä kuin muissa Pohjoismaissa tai Länsi-Euroopassa.
WHO:n Suomea koskeva maaraportti arvioi terveysmenoja vuosien 2006, 2012 ja 2016 kulutustutkimusaineistojen ja kansainvälisten tilastojen avulla.
Erittäin tiukoilla 100 000 kotitaloutta
Vertailun uusimpien tietojen osalta eli vuonna 2016 terveysmenoihin kului keskimäärin noin neljä prosenttia Suomen kotitalouksien kokonaiskulutuksesta.
Tämä vastaa runsasta 600:aa euroa vuodessa henkeä kohden.
Eniten kotitaloudet käyttivät rahaa lääkkeisiin, avohoidon palveluihin ja suun terveydenhuoltoon.
– Maksut ovat yksi potentiaalinen este palveluiden ja lääkkeiden saatavuudelle. Palveluiden saatavuudelle ensisijainen este näyttäisi kuitenkin olevan pitkät odotusajat, sanoo Turun yliopiston erikoistutkija Katri Aaltonen tiedotteessa.