Suomeen harhautuneiden droonien tapaus herättää kysymyksiä Suomen kyvystä torjua drooneja ainakin rauhan ajan oloissa, arvioi MTV Uutisten politiikan toimittaja Juha Kaija.
Kellot siirrettiin uuteen aikaan, ja sota läikkyi epämukavasti Suomen puolelle.
Ukrainan sodan pitkittyessä oli oikeastaan vain ajan kysymys, milloin näin käy. Ukraina on iskenyt suurilla droonimäärillä Venäjän öljylaitoksiin, ja Venäjä käyttää niitä vastaan vahvaa häirintää. Baltiaankin harhautuneita drooneja jo päätyi, ja Suomessa oli tilanteeseen valmistauduttu.
Pääministeri Petteri Orpon (kok.) viesti tänään oli kaksijakoinen. Toisaalta Suomi on vaaravyöhykkeessä, koska sota on niin lähellä. Toisaalta maailman parhaiden viranomaisten maassa ei ole syytä huoleen.
Tapaus herättää kuitenkin kysymyksiä Suomen kyvystä torjua drooneja ainakin rauhan ajan oloissa.
Drooneja tuli kymmeniä kilometrejä Suomen puolelle. Toista toki seurattiin hävittäjästä, mutta toista jostain syystä ei.
Viranomaiset toivottavasti vastaavat auki jääviin kysymyksiin myöhemmin.
Lue myös: Asiantuntijalta selvä näkemys, miksi Suomeen lentäneitä drooneja ei tulitettu
Entistä selkeämmin on myös käynyt ilmi, että suhteellisen hitaiden droonien torjunta huippunopeilla hävittäjälentokoneilla ei ole aivan yksinkertaista.
Droonin alasampumisen seurauksena voi syntyä vahinkoja hävittäjäkoneelle tai maassa.
Jo aiemmin on pohdittu, onko Suomessa otettu droonimaailma riittävän vakavasti, ja lisäkysymyksiä herää tästä tapauksesta.