Suomessa tänään vierailevan Naton pääsihteeri Jens Stoltenbergin mukaan sotilasliiton ja Venäjän suhteet ovat huonoimmillaan sitten kylmän sodan. Tilanne värittää keskusteluja Suomen valtiojohdon kanssa.
Lista huonojen suhteiden syistä on pitkä ja tuntuu kasvavan koko ajan. Nykytilaan johtava kehitys alkoi jo Venäjän vuoden 2014 Krimin miehityksestä ja yksipuolisesta liittämisestä, ja viime viikkoina suhteita ovat viilentäneet entisestään Venäjän vakoiluepäilyt Naton Brysselin yhteystoimistossa.
Nato päätti karkoittaa sen vuoksi kahdeksan venäläistä, ja nimitti heitä julkisesti tiedustelutyöntekijöiksi. Venäjä mietti hetken ja ilmoitti sitten sulkevansa Nato-yhteystoimiston Moskovassa kokonaan. Tähän väliin mahtuu vaikka mitä.
Venäjä sulkee Nato-edustustonsa ja Naton toimistot Moskovassa
Presidentti Niinistö: Suomella ratkaiseva vuosi turvallisuuspolitiikassa – "Pysyykö ovi Nato-jäsenyyteen auki?"
Sopimukset vaihtuivat sotilaisiin
Leimallista Naton Venäjän-suhteiden kehitykselle sitten Krimin liittämisen on ollut erilaisten luottamusta lisäävien toimien kuten sopimusten merkityksen väheneminen, ja niiden tilalle on tullut suora sotilaallinen läsnäolo. Kun Nato vahvisti Baltian maiden puolustusta Krimin jälkeen, Venäjä vastasi lisäämällä voimaa rajojen tuntumassa. Erilaiset ja vaaralliset läheltä piti -tilanteet ovat olleet toistuvia.