Kommentti: Sopimukset vaihtuivat sotilaisiin – Naton johto saapuu Suomeen huonoimmissa väleissä Venäjään sitten kylmän sodan

1:41
Näin Naton pääsihteerin vierailua ennakoitiin sunnuntain Kymmenen uutisissa.

Suomessa tänään vierailevan Naton pääsihteeri Jens Stoltenbergin mukaan sotilasliiton ja Venäjän suhteet ovat huonoimmillaan sitten kylmän sodan. Tilanne värittää keskusteluja Suomen valtiojohdon kanssa.

Lista huonojen suhteiden syistä on pitkä ja tuntuu kasvavan koko ajan. Nykytilaan johtava kehitys alkoi jo Venäjän vuoden 2014 Krimin miehityksestä ja yksipuolisesta liittämisestä, ja viime viikkoina suhteita ovat viilentäneet entisestään Venäjän vakoiluepäilyt Naton Brysselin yhteystoimistossa.

Nato päätti karkoittaa sen vuoksi kahdeksan venäläistä, ja nimitti heitä julkisesti tiedustelutyöntekijöiksi. Venäjä mietti hetken ja ilmoitti sitten sulkevansa Nato-yhteystoimiston Moskovassa kokonaan. Tähän väliin mahtuu vaikka mitä.

Sopimukset vaihtuivat sotilaisiin

Leimallista Naton Venäjän-suhteiden kehitykselle sitten Krimin liittämisen on ollut erilaisten luottamusta lisäävien toimien kuten sopimusten merkityksen väheneminen, ja niiden tilalle on tullut suora sotilaallinen läsnäolo. Kun Nato vahvisti Baltian maiden puolustusta Krimin jälkeen, Venäjä vastasi lisäämällä voimaa rajojen tuntumassa. Erilaiset ja vaaralliset läheltä piti -tilanteet ovat olleet toistuvia.

Kaikki tämä on osunut juuri Jens Stoltenbergin pääsihteeriajalle joka alkoi 2014. Pian valintansa jälkeen Stoltenberg sanoikin, että Venäjän toimet ovat vahva muistutus Naton tarpeellisuudesta. 

Jo seuraavana vuonna Nato otti uuden jyrkän suunnan suhtautumisessaan Venäjän valtion nettitoimintaan ja valtionuutisoinnin tarkoitushakuisuuteen. Stoltenberg myös puolusti Nato-maa Turkkia, kun se ampui venäläishävittäjän alas lyhyestä rajaloukkauksesta 2015, ja oli mukana kun Nato karkotti venäläisdiplomaatteja Skripalien myrkytysten jälkeen 2018.

Nato ja Suomi

Suomi on tähdännyt sitten 90-luvun johdonmukaisesti mahdollisimman likeiseen suhteeseen Naton kanssa olematta sen jäsen. Sotilaallsita yhteensopivuutta on harjoiteltu taajaan ja esimerkiksi osallistuminen Afganistanin operaatioon palveli tätä.

Likeinen suhde - ja optio jäsenyydestä – ei kuitenkaan merkitse sitä, että Suomella olisi häivääkään Naton jäsenmaan artikla 5:n takaamaa yhteisen puolustuksen selkänojaa.

Jännitys Itämerellä on aaltoillut ankarasta suhteeliseen tyveneen, mutta kasvanut se on. Venäjän laivasto haluaa olla varma pääsystä Suomenlahden pussinpohjalta Atlantille ja tätä tukevat Kaliningradin ohjuspatterit. Venäjän ilmavoimat lentävät tämän tästä ilmatiloja hipoen.

Jos kartan kääntää Brysselin vinkkeliin, Natolle on arvokasta, se että sen koillisten jäsenmaiden vieressä on taatusti länsimielinen ja ystävällinen maa, jonka maaperää saa käyttää tarvittaessa.

Ja kun kartan kääntää vielä kerran, Moskovan vinkkeliin, on sille helpotus, ettei pitkällä luoteisrajalla ole Nato-maata, niinkuin Pietarista eteläänpäin Mustallemerelle saakka on.

Suomi epäilemättä keskustelee tänään vilkkaasti Naton neuvoston ja pääsihteerin kanssa Suomen mahdollisesta roolista, kun Nato on ilmoittanut kasvattavansa sotilaallista suorituskykyään uudistuessaan.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja