Rinnakkaiselo lännen kanssa. Sellaista maalaili Venäjän puolustusministeri Sergei Shoigu Pekingissä jokavuotisessa sotilasasioita ja diplomatiaa puivassa Xianshang-foorumissa.
Ilmaisusta puuttui enää määritelmä ”rauhanomainen”. Rauhanomainen rinnakkaiselo kun tuli suomalaisille tutuksi liturgiaksi Neuvostoliiton kanssa.
Kreml oli Kylmän sodan ja liennytyksen ajan toisen supervallan ydin. Mutta jos se rinnakkaiseloa johonkin kaipasi, se tarvitsi Suomen kaltaisia puolueettomia maita esimerkiksi kommunistivallan ’hyväntahtoisesta’ ja ’objektiivisesta’ kanssakäymiskyvystä.
Shoigu ei raottanut uutta ovea lännelle. Kremlin muurin yli on aiemminkin heitetty verbaalikoepalloja ’rauhantahtoisuudesta’. Ne eivät tähän mennessä ole hajottaneet Ukrainaa tukevaa läntistä yhteisöä, eikä hyökkääjävallan heitoille ole annettu painoaan enempää arvoa.
Lue myös: Venäjä palkkaa nyt naisia sotimaan Ukrainaan
Miksi Shoigu tarjoaisi veren tahrimaa oliivinoksaa tulevaisuudessa, kunhan länsi vain tajuaisi muuttaa "tuhoisaa linjaansa”?
Lännen pakotteet eivät ole upottaneet Venäjän taloutta, mutta teknologinen takamatka länteen ja Kiinaan silti vain kasvaa. Nyt Venäjä saa läntistä teknologiaa kepulikonstein lukuisten välikäsien kautta. Se on kestämätön keino. Osaamista tulee myös Kiinasta, mutta ainakaan avoimesti Peking ei sotilasteknologiaa tarjoa.