Totalitaarisuuteen pyrkivät johtajat käyttävät eripituisia aikoja valtansa rakentamiseen. Stalin onnistui muutamassa vuodessa toimimalla häikäilemättömästi kaoottisissa oloissa. Hitler rakensi Saksansa sotavalmiiksi kuudessa vuodessa. Putin on rakentanut Venäjäänsä nyt 22 vuotta, kirjoittaa MTV:n ulkomaantoimittaja Kalle-Ville Lahtinen.
Euroopan historiassa monia käännekohtia on ripustettu yksittäisiin vuosilukuihin. On vaikkapa 1914, 1939, 1989 ja nyt 2022. Se helpottaa muistamista. Käännekohdat ovat tietenkin myös pitkien kehityslinjojen, muhineiden kriisien ja erilaisten valtiojohtajien tavotteiden tai estely-yritysten kulminaatiopisteitä.
Vuoden 1989 tapahtumat, eli itäisen Euroopan sosialismien murtuminen, olivat tulosta pitkästä sarjasta vuosilukuja. Oli 1956 Unkari, oli 1968 Tsekkoslovakia, oli 1975 Helsingin ETYK ja 1985 Mihail Gorbatsovin nousu Neuvostoliiton johtoon. Vuoden 1989 jälkeen tuli vielä 1991 ja Neuvostoliiton itsensä hajoaminen.
Millaisessa kulminaatiopisteessä olemme nyt?
Neuvostoliiton muuttuminen Venäjäksi johti sekavaan vuosikymmeneen, joka loi pohjan nykyisyydelle. Boris Jeltsin saattoi yrittää vilpittömästi viedä jättivaltiota nykyaikaan, mutta se saattoi epäonnistua yhtäkkisen yksilöllisen yrittäjävapauden irtipäästämään ahneuteen, jolla ei ollut mitään yhteiskunnallisia suitsia.
Sisään käveli pietarilainen ex-agentti, joka tunsi entisen järjestelmän.
Eläköön slaavit
Vladimir Putinilla vaikutti olleen ongelma. Neuvostoliiton kasvatti oli vailla ideologista suuntaa. Pikavisiitti kirjastoon tuotti version slaavilaisten kansojen kohtalonyhteydestä.