Kommentti: Maailmaa ei pelasteta sillä, että suomalainen vaihtaa sähköautoon ja vanha bensa-Pösö päätyy Afrikkaan

Ne jotka harkitsevat sähköauton ostamista, pohtivat myös vaihtoautonsa kohtaloa. Onko sille markkinoita?

On, vakuuttaa autoala. Ja perustelu on se, että jokainen iso muutos toimintaympäristössä synnyttää aina uudet tarpeet, uudet markkinat. Tapahtuu niin sanottua markkinasopeutumista.

– Kyllä niille sähköautoon siirtyvien omistajien vaihtoautoille ottajia löytyy vielä pitkään. Mutta arvo tietenkin alenee jos ne eivät ole enää niin haluttuja, fundeeraa Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen.

Siihen alan toimijoilta ei saa selkeää vastausta kuinka paljon ja missä aikataulussa arvo alenee.

– Polttomoottoriautolla on elinkaarensa, jos sillä saa ajaa. Verotuspäätökset ja erilaiset vuosilukuun sidotut takarajapäätökset tietenkin vaikuttavat paljon, Nieminen sanoo.

Sukulaisille vai romuttamoon?

Muutama sähköautoilijaksi ryhtynyt muistuttaa, että sähköautokaupassa vaihdokista ei välttämättä olla innostuneita. Joku ottaa vastaan vastahakoisesti huonolla hinnalla, osa kertoo missä on lähin romuttamo.

– Itse ratkaisin ongelman myymällä vaihtoauton sukulaisille, kertoo Tesla-kuski.

Lue myös: Pääsin kokeilemaan polttomoottorilla toimivaa autoa – terävä koeajoraportti ei sovi huumorintajuttomille

Vaihtoautoihin keskittyvät autoliikkeet ovat tietenkin sähköautobuumissa merkittävä tekijä suorakaupan lisäksi.

– Valtiolla on erilaisia keinoja edistää sähköautoilua. Romutuspalkkion kehittämisellä voidaan imuroida tehokkaasti vanhoja autoja pois liikenteestä, Nieminen muistuttaa.

Suomessa auton keskihinta (arvo) on nyt noin 3 600 euroa. Se yllättää monet. Uusi pieni sähköauto maksaa 30 000 euroa, iso 100 000 euroa.

Elinkaari jatkuu Afrikassa

Sähköautojen hankintaa perustellaan mieluusti ilmastosyillä. Vaihtoautomarkkina on kuitenkin piikkinä lihassa.

On hyvin todennäköistä, että päästöjen vähentämiseksi sähkökaaraan vaihdettu haiseva bensa- ja dieselpeli jatkaa elämäänsä Afrikkaan vietynä vielä pari vuosikymmentä. Siinä ei maailma pelastu.

Tänä keväänä kirjoitettavaan uuteen hallitusohjelmaan tulee varmuudella kirjauksia liikenteen päästöjen vähentämisestä ja todennäköisesti tekstissä mainitaan myös sähköautot.

– Kaikkia toimia tarvitaan. Pienipäästöisten autojen autovero, romutuspalkkio, biopolttoaineet, kaasuautoilun kehittäminen, hybridit, Nieminen luettelee seikkoja jotka päästökeskustelussa pitäisi huomioida pelkän sähköauto-hypetyksen sijasta.

– Lisäksi pitää huomata, että Suomessa jakeluverkon eli lataamisen eteen ei valtakunnallisesti ole tehty vielä juurikaan mitään.

Tukitarve satoja miljoonia

Liikenne- ja viestintäministeriön työryhmän raportissa tavoitteeksi asetettiin päästötön liikenne vuoteen 2045 mennessä. Keskeiset toimenpiteet pitäisi toteuttaa kahden seuraavan hallituskauden aikana, siis selvästi alle 10 vuodessa.

Työryhmä arvioi, että sähköautojen hankintaa olisi tuettava verovaroin vuosina 2019–2025 reilusti yli 300 miljoonalla eurolla.

Autoala pitää epärealistisena tavoitteena, että Suomessa olisi 750 000 täyssähköautoa vuoteen 2030 mennessä. Tällaisia lukuja ovat heitelleet poliittiset puolueet ilmasto-ohjelmissaan.

Nykyisin myydään noin 120 000 uutta polttomoottoriautoa vuodessa. Poliitikkojen tavoitteisiin pääsemiseksi sähköautoja pitäisi myydä vuodessa selvästi enemmän.

– Rohkenen epäillä, sanoo vuosikymmenet akkukauppaa tehnyt yrittäjä.

Hinnan ja erilaisten tukitoimien epävarmuuden lisäksi myös akkukapasiteetin riittävyys asettaa tavoitteille omat ehtonsa.

Viime vuonna myytiin 750 täyssähköautoa ja 2019 arviolta tuhat. Vuoden 2018 lopussa Suomessa oli 2273 sähköautoa ja ladattavia hybridejä 12 700 kappaletta.