Kommentti: Jukka Jalosen Leijonista ilmeni taas tärkeä muistutus

Kun Leijonien päävalmentaja Jukka Jalonen ja GM Jere Lehtinen julkaisivat Suomen joukkueen Sveitsin EHT-turnaukseen, saattoi ryhmää kuvailla yhdellä sanalla:

Laatu.

Paljon viime kevään olympiavoittajia. Paljon MM-kultamitalisteja. Paljon Euroopan kärkiosaamista.

Kaikki tämä näkyi konkreettisesti Helsingissä, kun Leijonat pisti Kari Jalosen Tshekin totaaliseen pesukoneeseen.

Hyvä, että Tshekki sai toisessa erässä edes ripauksen happea, kun Leijonat vyörytti pitkiä hyökkäyksiä sen päätyyn.

– Se, että Tshekkiä vastaan luodaan 30 maalipaikkaa, on poikkeuksellista, Leijonien päävalmentaja Jalonen sanoi MTV Urheilulle kyseisen pelin jälkeen.

Vaikka lukemassa voi olla pientä lisää mukana, kertoi se brutaalia kieltä siitä, mitä tapahtuu, kun Leijonat saa kunnolla koneet käyntiin.

Suomen olisi pitänyt voittaa Tshekki neljällä tai viidellä maalilla. Yksityiskohdat jäivät kuitenkin vajaiksi ja tulos kääntyi negatiiviseksi, kun Tshekki puttasi kiekon verkkoon lähes jokaisesta paikastaan.

Samainen ongelma ei toistu kevään MM-kisoissa, koska silloin Leijonat ehtii hioa kuvioita pitkän leirityksen aikana. Tämä tarkoittaa sitä, että vahvan pelillisen rakenteen päälle tuodaan vielä teräviä kulmia.

Teemu Hartikainen, Markus Granlund, Harri Pesonen ja Toni Rajala osoittivat jälleen kerran sen, miksi Jalonen voi luottaa heihin kuin vuoreen. He kaikki ovat laatutekijöitä kansainvälisissä ympyröissä.

Heidän varaansa voi rakentaa MM-joukkueen hyökkäyksen rungon. Lisämausteet tulevat NHL:stä.

***

Puolustajien osalta laatuesimerkkien joukkoon voi laskea erityisesti Atte Ohtamaan, joka osoitti jälleen suuruutensa. Ei ole sattumaa, että miksi jämäkät peruspuolustajat nostavat päätään Jukka Jalosen Leijonissa.

Kaiken taustalla on Suomen pelitapa. Koko Leijonien puolustuspelaaminen perustuu ytimen tiiviiseen suojeluun, joka ei aivan onnistunut Sveitsin turnauksessa.

Pahimmat ongelmat näkyivät lauantain Ruotsi-pelissä, mistä Ohtamaa oli sivussa. Leijonien PAPP (puolustusalueen puolustuspeli) levisi ja Ruotsi takoi maaleja hyökkäysalueen keskisektorista.

Leijonille tehtiin maaleja, joita Leijonille harvemmin tehdään.

Kun mennään kohti kevättä, poterosta kaivetaan esiin nimiä kuten Mikael Seppälä, Veli-Matti Vittasmäki, Niklas Friman, Ville Pokka ja niin edelleen.

Heidän varaansa rakennetaan Leijonien sydän ja sielu. Sveitsin turnaus muistutti siitä, miksi heidän merkitystään ei voi millään tavalla väheksyä.

Jukka Jalosen Leijonissa puolustajien ydintehtävä liittyy kahteen sektoriin. Heidän tehtävänään on antaa helppoja, napakoita ykkössyöttöjä, tehdä oikea-aikaisia pintsauksia eli vastaprässejä, sekä puolustaa jämäkästi sekä mailalla että vartalolla puolustusalueen keskustaa.

Heidän avullaan Leijonat on jälleen kerran vittumainen vastustaja kelle tahansa.

Leijonien pelissä ei ole mitään ongelmaa, kun edetään kohti kevättä. Peli tuottaa laatupaikkoja ja oikeanlaisilla pelaajavalinnoilla tasapaino on enemmän kuin kunnossa.