Kolmekymppisiään viettänyt Janina kuittasi päänsäryn ja oksentelun humalalla – oli kuolla: "Ikinä ei voi tietää, mitä huomenna tapahtuu"

0:58
Videolla kerrotaan, millaisia ovat aivoverenvuodon oireet.

Janina sai heinäkuussa viettämillään kolmekymppisillään aivoverenvuodon, josta hän toipuu edelleen. Nuorena sairastunut toivoo, että ihmiset tunnistaisivat henkeä uhkaavat oireet ajoissa.

Sinä päivänä Janina Kayrouz juhlisti kolmekymppisiään ystäviensä kanssa helteisessä Kuopiossa. Päivä oli täynnä menoa ja pientä tissuttelua, veden juominen jäi vähemmälle. Seitsemän aikaan minigolfradalla Janinan päätä alkoi särkeä. Hän epäili nestehukkaa, nappasi särkylääkkeen ja jatkoi illanviettoa.

Särky hellitti muutamaksi tunniksi, kunnes palasi takaisin entistä pahempana. Janina muistelee kellon olleen noin yksi yöllä, kun hän tunsi baarissa otsassaan "humahduksen" ja puutumiseen, aivan kuin jotain olisi levinnyt pään sisällä ohimoille. Samalla hetkellä juhlasankari alkoi voida pahoin. Hän juoksi kolme kerrosta alas ja oksensi portsarin jalkojen viereen.

Oksentelu jatkui läpi yön. Tavallisesti positiivinen ja sosiaalinen Janina oli kiukkuinen ja äreä. Päähän sattui eivätkä särkylääkkeet pysyneet sisällä. Aamulla kumppani soitti maanittelun jälkeen itse päivystykseen, mutta hoitaja pisti oireet alkoholin piikkiin. Niin pisti Janinakin – eihän hän yleensä juonut paljoa.

­– Olen herkkä ihminen, joten alkoholista oksentaminen ei ollut mikään vieras ajatus. Ajattelin, että nyt tuli 30 vuotta mittariin ja sietokyky tippui.

Kun rajua oksentelua ja räjähtävää päänsärkyä oli jatkunut aamuyön tunneista seuraavaan iltapäivään, kumppani ja asunnossa yöpyneet juhlavieraat päättivät hälyttää paikalle ambulanssin. Ensihoitajat totesivat, että Janinalle oli noussut kova kuume ja veivät hänet sairaalaan. Negatiivisen koronatestituloksen jälkeen lääkäri pyysi Janinaa laittamaan leuan rintaan. Se ei onnistunut millään.

Aivojen kuvaus paljasti, että voimakas päänsärky ja oksentelu eivät todellakaan johtuneet nestehukasta tai alkoholista. Vasta 30 vuotta täyttänyt Janina oli saanut aivoverenvuodon.

Tunnista aivoverenvuodon oireet

Diagnoosi oli SAV eli lukinkalvonalainen verenvuoto. Sen aiheuttaa yleensä puhjennut aivovaltimopullistuma eli aneurysma, josta veri vuotaa aivokudosta ympäröivään tilaan. Terveyskirjaston mukaan arviolta 100 000 suomalaisella on aivovaltimossa pieni pullistuma, mutta valtaosa niistä ei koskaan aiheuta oireita.

Lukinalainen verenvuoto on henkeä uhkaava sairaus, joka vaati aina sairaalahoitoa. Vaarasta kertovia oireita ovat:

  • äkillinen voimakas päänsärky
  • silmien valonarkuus
  • pahoinvointi ja oksentelu
  • niskajäykkyys
  • tajunnan tason lasku
  • kouristelua voi esiintyä, harvoin myös halvausoireita.

Janina toivoo, että hän voi tarinallaan lisätä tietoisuutta aivoverenvuodon oireista. Hän luuli, että sairastuminen aiheuttaa halvausoireita, puheen puuroutumista ja naaman valahtamista. Sen sijaan oireena olikin voimakkain päänsärky ja pahoinvointi, mitä hän on koskaan kokenut. Tämä siitä huolimatta, että alkoholiannokset olivat todennäköisesti alentaneet kipukynnystä.

– Jos en olisi ollut juonut alkoholia, tilanne olisi ollut eri ja jatkuvaan oksenteluun olisi kiinnitetty huomiota.

Lukinalaisen aivoverenvuodon merkittävimpiä riskitekijöitä ovat tupakointi, kohonnut verenpaine ja runsas alkoholinkäyttö. Janina ei tupakoi, hänen verenpaineensa on alhainen ja hän käyttää alkoholia harvakseltaan. Aiemmin perusterve nainen ei ole ottanut koronarokotetta, jonka hän kertoo joidenkin epäilleen olleen sairastumisen taustalla.

Janinalla on kuitenkin sekä äitinsä että isänsä puolelta suvussa aneurysmarasitetta. Melkein joka viides SAV-potilas kuuluu sukuun, jossa verisuonipullistumia on tavallista enemmän.

Toipuminen vie pitkään

Janinaa hoidettiin sairaalassa pari viikkoa, joista neljä päivää teho-osastolla. Kumppani, äiti ja kaverit olivat järkyttyneitä ja peloissaan. Somessa Janina ei jaksanut vastata viesteihin, mutta yritti pitää seuraajiaan ajan tasalla tekemällä silloin tällöin päivityksiä voinnistaan.

Nyt sairastumisesta on kulunut useampi kuukausi, mutta toipuminen vie vielä pitkään. Kontrollikäynneillä vahditaan uusia mahdollisia aneurysmia, neurologin vastaanotolla muistin ja aivotoiminnan kehittymistä. Janina kärsii aistiyliherkkyyksistä, aivosumusta ja keskittymisongelmista. Esimeriksi työnteko ei onnistu täysipäiväisesti.

– Paranemisprosessin kannalta on toki tärkeää käydä töissä ja mennä mukavuusalueen ulkopuolelle, työntää jaksamisen rajoja eteenpäin. Mutta pitää olla myös armollinen itselleen.

Janina kertoo olleensa aiemmin sosiaalinen, heittäytyvä, sanavalmis, reipas ja ahkera. Nyt tuntuu kuin tuo henkilö olisi enää muisto. Sairastumisen jälkeen Janina on ollut ärsyyntynyt ja turhautunut. Aika näyttää, ovatko muutokset väliaikaisia vai pysyviä. Hän käy viikoittain terapeutilla työstämässä vaikeita tunteita.

– Olen eteenpäin pyrkivä ihminen ja nyt helposti turhauttaa, kun en pysty samoihin juttuihin samaan tahtiin kuin aiemmin.

Aivoverenvuotoon liittyy uusiutumisen uhka. Janina kertoo, että tieto pelottaa hänen läheisiään, muttei niinkään häntä itseään. Enemmän nuorena sairastunutta naista huolestuttaa pikkusisartensa puolesta. Henkilöille, joilla on voimakas sukurasite sairastua aivoverenvuotoon, suositellaan aivoverisuonten kuvausta 30–60 vuoden iässä.

Janinan kohdalla seulonnat olisivat tulleet liian myöhään.

Kova oppitunti

Karulla tavalla päättyneet kolmekymppiset ovat saaneet Janinan pysähtymään ja pohtimaan elämäänsä uudelta kantilta.

Pinnalliset asiat, kuten ulkonäkö, eivät enää kiinnosta samalla tavalla kuin aiemmin. Janina kertoo olleensa aiemmin suorituskeskeinen ja antanut rahan määrittää itseään liikaakin. Nyt ajatusmaailmassa on tapahtunut muutos.

– Tärkeimmät asiat ovat niitä, jotka eivät maksa mitään.

Elämä on hauras. Vaikka vavahduttavan oppitunnin saanut Janina tahtoo ymmärtää paremmin piilotettuja tunteitaan hän ei halua antaa pelkojen määrittää itseään. Elämä pitää elää ja uusia asioita kokeilla – ei jäädä vellomaan murheeseen.

– Olen oppinut kantapään kautta, ettei ikinä voi tietää, mitä huomenna tapahtuu. Jos vietän koko elämäni peläten uutta aivoverenvuotoa, niin elänkö mä kunnolla sitä, mitä mä elän.

Hetkessä eläminen tarkoittaa pysähtymistä tärkeiden asioiden ja ihmisten äärelle. Koskaan ei ole huono aika kysyä läheiseltä, mitä hänelle kuuluu, tai sanoa rakastavansa. Julmimmillaan elämä ei anna toista mahdollisuutta.

Janina kertoo sairastumisestaan ja elämästään aivoverenvuodon jälkeen avoimesti Instagram-tilillään @pikkunani.

2:10
Videolla kerrotaan, mitkä tekijät altistavat pitkäaikaissairauksille.

Osittaislähteet: Terveyskirjasto, Tays, Terveyskylä

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja