Kolme kuoli Raaseporin tasoristeysturmassa: Olisiko varusmieskuljettajan pitänyt toimia varovaisemmin, vaikka häntä ei ollut siihen koulutettu? "Mahdottomuuksia ei voi vaatia"

Kolme varusmiestä kuoli, kun Puolustusvoimien kuorma-auto ja VR:n taajamajuna törmäsivät Skogbyn vartioimattomassa tasoristeyksessä lokakuussa 2017.

Lisäksi viisi ihmistä loukkaantui, mukaan lukien kuorma-autoa ajanut varusmies, joka oli tuolloin 20-vuotias. Aiemmin käräjäoikeus hylkäsi kuorma-auton kuljettajan syytteet kolmesta kuolemantuottamuksesta, liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja palvelusrikoksesta.

Syyttäjä valitti Helsingin hovioikeuteen, jossa pääkäsittely alkoi maanantaina. Aluesyyttäjä Marianna Semin mukaan kuljettajan olisi pitänyt ymmärtää, että kuorma-auton ohjaamosta ei pysty näkemään oikealta mahdollisesti lähestyvää junaa.

Siksi kuljettajan olisi pitänyt pyytää jotakuta toista ohjaamossa olevaa katsomaan, ettei juna ole tulossa, tai menemään ulos ohjaamaan ylitystä, syyttäjä sanoo.

Hovioikeudessa kuultiin Uudenmaan prikaatissa ajo-oikeuksiin liittyvästä kurssituksesta vastaavaa kapteeniluutnantti Peter Fredrikssonia, joka kertoi, ettei tällaisesta ollut annettu ohjeistusta varusmiehille.

–  Jos Puolustusvoimissa vaaditaan jotain käytäntöä, kyllä se koulutetaan. Miten voidaan olettaa, että joku tietää tehdä tietyllä tavalla, jos siitä ei ole sanottu mitään, Fredriksson sanoi.

"Näytti siltä, että auto pysähtyy"

Syytetyn ajama kuorma-auto oli osa marssirivistöä, johon kuului useita muita ajoneuvoja. Kuljettajan puolustusasianajaja Mikko Puhakka kysyi, kuinka tavallista on, että marssirivistössä varusmieskuljettaja lähettää tähystäjän varmistamaan tasoristeyksen tai muun risteyksen ylittämistä.

–  Mitään vastaavaa ei ole koskaan tapahtunut. Mitä kollegojen kanssa on puhuttu, ei sellaista ole tapahtunut eikä kukaan sitä vaadi, Fredriksson vastasi.

Syyttäjä Semi kysyi, eikö kuljettaja kuitenkin ollut tilanteessa vastuussa siitä, että noudattaa tieliikennelaissakin edellytettävää erityistä varovaisuutta tasoristeykseen ajaessaan.

–  Vastuu on kuskilla, mutta jos hän tekee kaikkensa, se ei poista sitä, että tässä maassa on risteyksiä, joissa näkyvyys on huono ja joista on silti ajettava, Fredriksson sanoi.

Asiassa on riidatonta, että turmaristeys oli todettu vaaralliseksi. Onnettomuustutkintakeskus (Otkes) totesi raportissaan, että tasoristeys oli jopa erityisen vaarallinen radan ja tien kulman sekä varoituslaitteiden puuttumisen vuoksi. Lisäksi kuorma-auton ohjaamosta oli vaikea nähdä takaviistosta lähestyvää junaa.

Myös ajo-olosuhteet olivat tapahtuma-aikaan haasteelliset. Onnettomuus sattui aamuhämärässä ja satoi räntää.

Hovioikeudessa kuullut todistajat kertoivat kuljettajan lähestyneen tasoristeystä rauhallista vauhtia. Samaa kertoi turmajunan veturinkuljettaja.

–  Lähestyessäni ylikäytävää huomasin vasemmalla puolella autojen valoja. Annoin äänimerkin kaksi kertaa, hiljensin vähän nopeuttani. Näytti siltä, että auto pysähtyy ylikäytävälle, se hiljensi vauhtia todella paljon. Melkein kohdalla tajusin, että se tuleekin eteen. Siinä ei muuta ehtinyt kuin hätäjarrutuksen tehdä, veturinkuljettaja kertoi oikeudessa.

Veturinkuljettaja kertoi, että turmahetkellä junassa oli kaikki mahdolliset valot päällä, vaikka puolustuksen kysyessä asiasta sanoikin, etteivät ne olleet kovin tehokkaat.

–  Eivät olleet. Tämän jälkeen niihin on vaihdettu led-valoja, jotka ovat huomattavasti paremmat. Mutta silloin niitä ei vielä ollut, mies kertoi.

Puolustus: Mahdottomuuksia ei voida vaatia

Kuljettajan puolustus vaatii, että käräjäoikeuden tuomio jätetään voimaan. Käräjäoikeus katsoi, että tapahtumissa oli kyse ennemminkin tapaturmasta kuin huolimattomuudesta.

Käräjäoikeudenkin mukaan onnettomuus olisi voitu välttää, jos joku olisi seisonut risteyksen vieressä ja antanut merkin kuljettajalle. Jo käräjäoikeus kiinnitti huomiota siihen, ettei varusmieskuljettajia ollut tällaiseen ohjeistettu. Oikeuden mukaan olisikin ollut kohtuutonta odottaa, että kuljettaja olisi tajunnut, miten vaarallinen tasoristeys on ja että hän olisi siksi pyytänyt toista ihmistä tähystämään.

Käräjäoikeus kiinnitti huomiota myös siihen, että Puolustusvoimissa tasoristeystä käytettiin säännöllisesti eikä sitä pidetty sillä tavalla varallisena, että siitä olisi varoitettu.

Puolustuksen mukaan kyse ei ollut tuottamuksellisesta teosta, vaan tapaturmasta, josta ei kuulu rangaista.

–  Kysymys on ollut tapaturmasta, aivan äärimmäisen ikävästä tapahtumasta. Surullisinta tämä on ollut menehtyneiden varusmiesten omaisille, mutta myös päämiehelleni tämä on ollut hyvin raskas asia. Rikosoikeudellisessa mielessä asiaan ei ole syyllistä, asianajaja Puhakka sanoi oikeussalissa.

Puhakan mukaan kolmen vaatimuksen tulisi täyttyä, jotta teko voitaisiin katsoa tuottamukselliseksi.

–  Tekijän on pitänyt rikkoa objektiivista, kaikkia koskevaa huolellisuusstandardia. Lisäksi hänellä on pitänyt olla tosiasiallinen kyky ja mahdollisuus toimia toisin. Kolmanneksi häneltä on voitu edellyttää toisin toimimista olosuhteet ja kaikki seikat huomioiden, Puhakka listasi oikeudessa.

Hänen mukaansa tekohetken olosuhteissa kuljettajalta ei voitu edellyttää suurempaa huolellisuutta tai toisin toimimista.

–  Oikeusjärjestys ei voi edellyttää keneltäkään mahdottomuuksia -- korostan, että on riidatonta, että Puolustusvoimien ajoneuvot säännöllisesti ylittivät radan niin, että ajoneuvoissa ei ollut ketään muuta kuin kuski, ei ollut ketään oikealla istuvaa tähystämässä junaa. Tämä on sitä mahdottomien vaatimusten asettamista päämiehelleni, jota lainkohta kehottaa välttämään, Puhakka sanoi.

Alun perin turmasta ei nostettu syytteitä

Syyttäjän mukaan yleisen edun kannalta on tärkeää, että hovioikeus ottaa kantaa siihen, mitä tarkoittaa tieliikennelain tienkäyttäjältä edellyttämä erityinen varovaisuus tasoristeyksessä. Tieliikennelaissa sanotaan, että rautatien tai raitiotien tasoristeystä lähestyvän tienkäyttäjän on noudatettava erityistä varovaisuutta ja mahdollisista suojalaitteista huolimatta tarkkailtava, onko juna tai muu rautatiekiskoilla kulkeva laite taikka raitiovaunu tulossa.

Lisäksi syyttäjä haluaa hovioikeuden arvioivan sitä, eroavatko varusmiesten velvoitteet tienkäyttäjinä muiden tienkäyttäjien velvoitteista. Syyttäjän mukaan Puolustusvoimien liikenneturvallisuusmääräyksissä korostetaan erityistä varovaisuutta. Lisäksi syytetty oli saanut kuljettajantehtäviin koulusta Puolustusvoimissa, syyttäjä Semi sanoi.

Surmansa saaneet varusmiehet istuivat törmäyshetkellä auton lavalla turvakehikossa olevissa istuimissa. He eivät käyttäneet turvavöitä.–  (Varusmiehet) joutuivat palvelusvelvollisuutensa takia istumaan (kuorma-auton) lavalla olosuhteissa, joissa he olivat tosiasiassa täysin suojattomia vähänkin vakavamman onnettomuuden sattuessa, syyttäjä sanoi valituksessaan hovioikeudelle.

Käräjäoikeudessa syyttäjä vaati miehelle alkuun tuntuvaa sakkorangaistusta tai ehdollista vankeutta, mutta ilmoitti kesken oikeudenkäynnin luopuvansa rangaistusvaatimuksesta. Tuolloin syyttäjä perusteli päätöstään sillä, että syytetty loukkaantui itsekin kolarissa ja joutui julkiseen ryöpytykseen.

Valituksessaan hovioikeudelle syyttäjä ei ota kantaa rangaistusvaatimukseen, vaan jättää sen hovioikeuden arvioitavaksi. Samaten syyttäjä jättää oikeuden ratkaistavaksi sen, onko asiassa lieventäviä asianhaaroja tai perusteita syytetyn tuomitsematta jättämiseen.

Alun perin kihlakunnansyyttäjä päätti syyskuussa 2018, ettei onnettomuudesta nosteta mitään syytteitä. Apulaisvaltakunnansyyttäjä Jukka Rappe kuitenkin pyörsi päätöksen puolta vuotta myöhemmin, koska hänen mukaansa kuljettajan olisi pitänyt toimia varovaisemmin.