Kokoomuksen Atte Kalevalta jyrkkää tekstiä: ”Luottamus Nato-optioon harhaluuloista pahimpia”

Puolustusliitto Nato on jälleen noussut keskustelussa esiin puolustusselonteon yhteydessä.

EU:n puolustusyhteistyön vahvistaminen nousi voimakkaasti esiin, kun eduskunta keskusteli torstaina valtioneuvoston tuoreesta puolustusselonteosta. Myös Nato nousi keskustelussa esiin.

Puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk) kommentoi Ranskan aktivoitumista EU:n puolustuspoliittisessa keskustelussa.

– Ranska on osoittanut aktiivisuutta ja nostanut profiiliakin tässä viime vuosien aikana ja tälläkin hetkellä. Ranska on erityisesti korostanut EU-autonomiaa, ja voi tietysti sanoa, että kyllähän Yhdysvalloistakin on Eurooppaan jo pidemmän aikaa sanottu, että Euroopan pitäisi ottaa enemmän vastuuta omasta puolustuksestaan. Mielestäni tämä viesti on syytä kyllä Euroopassa noteerata, hän sanoi.

Entinen ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd) katsoi, että EU:n turvallisulottuvuuteen liittyy väärinkäsityksiä.

– EU on nyt viimeisen viiden vuoden aikana ottanut enemmän askelia puolustuspolitiikassa kuin edellisen 50 vuoden aikana, ja se on erittäin tervetullutta ja sitä Suomen on syytä jatkossakin tukea, mutta siihen liittyy kyllä paljon väärinkäsityksiä. Retoriikkaa kyllä riittää eurooppalaisesta armeijasta, mutta ei sellaista tulla näkemään. Ei ole olemassa Nato-armeijaakaan. Sen sijaan tämä yhteistyö voi vahvistaa puolustusosaamista, tehokkuutta, jota voidaan sitten erilaisissa tilanteissa käyttää, ja se on ennen muuta kriisinhallintaa varten. Siinä halutaan myöskin, että vaikka meillä on syytä ylläpitää hyvää yhteistyösuhdetta Naton kanssa, halutaan ja on välttämätöntä, että EU:lla on myöskin itsenäistä toimintakykyä tilanteessa, jossa syystä tai toisesta Nato-resurssit eivät ole käytettävissä, Tuomioja sanoi.

Oppositiopuolue kokoomuksen kansanedustaja Atte Kaleva (kok) lyttäsi suomalaisten käsityksen Nato-optiosta, jolla tarkoitetaan Suomen mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä niin halutessaan. Kaleva korosti, että Natoon ei voi hakeutua kriisin aikana.

– Luottamus Nato-optioon on harhaluuloista pahimpia. Nato-optiosta puhuminen on rinnastettavissa YYA-Suomen aikaisiin maljapuheisiin ystävyydestä ja luottamuksesta. Kaikki on tavallaan hyvin, vaikka oikeasti mikään ei olekaan sitä, miltä näyttää. Naton jäseneksi pitää hakeutua ennen kriisiä, aivan kuin palovakuutuskin pitää ottaa ennen kuin talo on tulessa. Muuten ollaan auttamattomasti myöhässä. Toivoa sopii, ettei tähän optioharhaan jumittuminen muodostu sellaiseksi totuudeksi, josta ei voida irrottautua edes järkiperustein, Kaleva sanoi eduskunnassa.

Kaleva jatkoi, että EU-maiden yhteinen puolustusratkaisu on Nato.

– On haihattelua kuvitella, että EU:n jäsenmaat näkisivät tarpeelliseksi luoda Natolle rinnakkaisen puolustusjärjestelmän esikunta- ja johtamisjärjestelyineen vain sen vuoksi, etteivät Suomi, Ruotsi, Itävalta, Irlanti, Malta ja Kypros jostain syystä halua liittyä muiden maiden yhteiseen puolustusliittoon, Kaleva sanoi.

– Suomen on jo korkea aika hylätä tunkkaisen ja suomettuneen YYA-ajan retoriikka ja tarkastella turvallisuuspoliittista tilannetta kiihkottomasti, analyyttisesti ja faktapohjaisesti. Mitään Nato-optiota ei käytännössä ole olemassa. Siitä puhumisen voisi näin ollen jo vihdoin korvata aidolla ja moniäänisellä turvallisuuspoliittisella debatilla, Kaleva sanoi.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja