468 heppaa 6,4-litraisesta veekasista, ja kantikkaan räväkkä ulkomuoto. Jeepin tehoversio ei yritä peitellä olemustaan – eikä myöskään häpeile olemassaoloaan.
Tykkäsimme
- tehosta
- äänistä
Emme tykänneet
- kulutuksesta
Legendaarinen hemi-moottori voi yhä hyvin, vaikka downsizing on ainakin kahvipöytäkeskusteluissa muotia myös ison meren takana USA:ssa. Amerikkalainen autoilukulttuuri ja V8-moottorit kuuluvat yksinkertaisesti yhteen.
Astuminen auton ohjaamoon muistuttaa heti, minkä valtakunnan tuotteessa ollaan sisällä. Grand Cherokeen avara ohjaamo miellyttää. Isot nahkaistuimet sopisivat kokonsa puolesta jopa tv-tuoleiksi, vaikka ne ovat itse asiassa urheilullisimmat istuimet, mitä Jeepiin saa. Jakkaroissa on helppo viihtyä. Osittainen nappanahkaverhoilu luo sopivasti sporttista tunnelmaa.
Ratin keskiössä ei ole lainkaan Jeepin logoa, siitä löytyy vain kirjainyhdistelmä SRT eli Jeepin viritysosastoa signeeraava Street Racing Technology -lyhenne. Kojelauta on moderni, Jeep ei edes yritä vetää nostalgianaruista. Kojelaudan keskeltä löytyy iso 8,4-tuumainen näyttö. Hiilikuitusomisteen keskikonsolissa sekä ovipaneeleissa tuntuvat sen sijaan hieman päälle liimatuilta.
V8 herää henkiin sopivan ärtyneesti murahtaen. Kahdeksanportaisesta automaattilaatikosta valitaan D, ja iso 2,4 tonnia painava maasturi lähtee kepeästi rullaten liikkeelle. Tavallisessa ajossa auto on säyseä ja myös moottorin jano pysyy joten kuten kurissa.
Mutta SRT:ssä on myös villimpi puolensa. Kaasupolkimen survaisu herättää koneesta toisen luonteen. Kierrokset nousevat. V8:n murina yltyy karjunnaksi. Suorituskyky on isoon ja painavaan autoon kohdallaan. Satasen vauhtiin päästään viidessä sekunnissa, ja huippunopeuttakin on luvassa 257 km/h.
