Kiukutteleeko lapsi jatkuvasti? Stressi ei ole vain aikuisen vaiva

Aikuisten stressistä keskustellaan paljon, mutta se voi olla myös lapsen ongelma. Jokaisessa ikäryhmässä kun on omat haasteensa.  

– Jokaisessa ikäryhmässä on omat haasteensa: pieni vauva voi stressaantua, jos ei saa perushoivaan kuuluvia tarpeitaan tyydytettyä, päiväkoti-ikäiselle esimerkiksi päivähoidon aloittaminen voi olla stressaavaa ja on ihan luonnollista, että siihen reagoidaan. Sama pätee tietysti koulun aloittamiseen ja kaikkiin ikäkausiin liittyy elämänmuutoksia, jotka voivat stressata, kertoo Eeva Oksanen Mannerheimin lastensuojeluliitosta.

Myös muut perheen tapahtumat, kuten muutot, erot tai vaikka lähipiirin sairastumiset stressaavat paitsi aikuista, myös lasta.

Ja kuten aikuiset, myös lapset ovat yksilöllisiä.

– Jotkut ovat vauvasta asti herkempiä ympäristön ärsykkeille, kuten äänille tai rutiinimuutoksille, toiset sietävät sitä enemmän. Vanhemmat tuntevat lapsensa monesti parhaiten. Tarkkailemalla lastaan vanhemmat voivat huomata muutoksia lapsen käytöksessä. Myös yöunet ovat sellainen asia, missä stressi saattaa näkyä herkästi – on vaikea nukahtaa, tai näkee painajaisia.

Erityisesti muiden lasten vanhemmat saattavat leimata hankalasti käyttäytyvän lapsen, puheista voi saada kuvan, että eripuraisuus on lapsen luonteessa. Lapsi voi kuitenkin käsitellä stressiä riitelyn ja pahantuulisuuden kautta. Pidempiaikainen lapsuuden stressi, kuten perheväkivalta tai vanhempien päihteidenkäyttö ei välttämättä näy päälle, mutta se voi näkyä lapsen käytöksessä.

Vauva stressaantuu, jos perushoivan tarve ei tyydyty. 

– Lapset ovat hirveän erilaisia siinä, miten pitkäaikainen stressi heihin vaikuttaa. Jotkut saattavat purkaa stressaantuneisuuttaan ärtyisyytenä ja raivostumisena, mutta lapsi voi myös oireilla vetäytymällä, mielialan laskulla ja stressi vaikuttaa lapsen ruokahaluun ja esimerkiksi kaverisuhteiden solmimiseen.

Normaalien elämänmuutosten aiheuttamana stressi on kuitenkin luonnollista, ja jos vanhemmat ovat siitä huolissaan, asiasta voi keskustella neuvolassa.

– Jos on vähän isommasta lapsesta kyse, kannattaa jutella ja kysellä kiireettömästi päivästä. Kun aikuinen on kiinnostunut, lapsen on helpompi kertoa siitä, mikä painaa. Aina pieni tai isompikaan lapsi ei osaa pukea asiaa sanoiksi, silloin kannattaa keskustella päiväkodin hoitajien tai koulun opettajien kanssa siitä, miten lapsella menee.

Tavallinen leikki on paras virike lapselle

Oksanen muistuttaa, että aikuisen stressi ja kiire saattavat siirtyä myös lapseen. Kodin kiireettömyys onkin tärkeä asia, on oltava riittävästi aikaa vapaalle leikille ja tunne siitä, ettei tarvitse mennä minnekään.

– Perheet ovat tietysti tässäkin erilaisia – osa nauttii siitä, että on menoja ja harrastuksia, isommat lapset myös kaipaavat niitä enemmän.

Alle kouluikäiselle koti on tärkein ympäristö. Nykyvanhemmista osa kokee paineita lapsen virikkeistä, ”jos en vie lastani ranskantunneille ja laulamaan, hän ei sivisty tarpeeksi” – tällainen ajatus on kuitenkin Oksasen mukaan turha, sillä lapsen luovuus voi kehittyä turvallisessa kodissa esimerkiksi leikin avulla.

Vanhemmat myös herkästi kokevat huonoa omaatuntoa omasta kiireestään, on sanottu että lasta ei saisi koskaan hoputtaa. Oksasen mukaan virheetkin kuuluvat vanhemmuuteen.

– Tämän päivän yhteiskunta on aika kova ja moni kokee painetta vanhemmuuteen. En ajattelisi mustavalkoisesti näistä asioista. Eri lapset kokevat eri tavalla vanhempien kiireen ja stressin, toiset voivat kokea sen stressaavampana kuin toiset, hän toteaa.