Norjan maastohiihtomaajoukkueen johtaja Espen Bjervig perustelee Tour de Skiltä poisjäämistä koronavirukseen liittyvillä riskeillä. MTV Urheilun asiantuntija Jari Isometsä arvioi kuitenkin, että taustalla on muutakin.
Norjan hiihtoliitto ilmoitti viime viikolla, ettei maa osallistu tammikuun alussa Sveitsissä ja Italiassa sivakoitavaan Tour de Skihin. Espen Bjervig sanoo MTV Urheilulle, että ainoa syy, miksi Norja ei Tourille lähde, on covid-19 eli koronavirus.
LUE MYÖS: Venäläinen tähtihiihtäjä sivuun Tour de Skiltä – koronatartunta painaa yhä
1.–10. tammikuuta kilpailtava Tour hiihdetään kolmella paikkakunnalla: Sveitsin Val Müstairissa sekä Italian Toblachissa ja Val di Fiemmessä. Bjervig kertoo Norjan laskeneen, että Tourilla vaadittavalla matkustamisella ja lentokentillä pyörimisellä mahdollisuus tartunnan saamiseksi on liian suuri. Tätä riskiä Norja ei Bjervigin mukaan halunnut ottaa, kun sen päätavoite on helmi–maaliskuussa kilpailtavissa Oberstdorfin MM-hiihdoissa.
– Pahin, mitä ympäriinsä matkustaessa voi käydä, on se, että osa tiimistämme sairastuu ja meidän täytyy pysyä pitkään kotikaranteenissa, Bjervig kertoo.
Suomi ja Ruotsi eri linjoilla
Norja on toistaiseksi kilpaillut tällä maailmancup-kaudella vain marraskuussa avausviikonloppuna Rukalla. Suomi ja Ruotsi päättivät Norjan tavoin jäädä pois joulukuussa Sveitsin Davosin ja Saksan Dresdenin maailmancup-kisoista, mutta Suomi ja Ruotsi ovat sen sijaan Norjasta poiketen menossa Tourille.
Bjervig myöntää Norjan keskustelleen Tour de Skistä suomalaisten ja ruotsalaisten kanssa, mutta korostaa, että eri valtiot tekevät omat päätöksensä.
– Emme keskustelleet ratkaisusta, vaan enemmän siitä, millaisia riskit ovat, miten voimme minimoida ne ja mitä lääkärit ehdottavat, Bjervig sanoo.
Rukan osalta Norja katsoi tilanteen paremmaksi.
– Suomi on "keltainen maa". Kun palaamme sieltä kotiin, meillä on 10 päivän karanteeni, mutta voimme silti mennä töihin. Täytyy vain pysyä sisällä loppupäivä.
– Kun tulee kotiin Italiasta, Saksasta tai Sveitsistä, meidän täytyy 10 päivän karanteenin aikana pysyä sisällä koko ajan. Vie kisan jälkeen paljon energiaa, jos täytyy olla kotona 10 päivää. Emme voi treenata ja valmistautua seuraavaan kisaan. Meidän on siten vaikea matkustaa noihin maihin.
"Vaarallisempi maastohiihtäjälle"
Norjan hiihtoliiton alle kuuluvat myös yhdistetty, mäkihyppy ja alppihiihto, joissa kilpaillaan normaalisti. Bjervig arvioi, että noissa lajeissa on laskettu riskit eri lailla.
– Meillä on mahdollisuus tehdä tämä. Meillä on urheilijoita, jotka ovat huolissaan terveydestä, ja he haluavat keskittyä MM-kisoihin, jotka ovat päätavoite.
Bjervig tarjoaa perään mielenkiintoisen näkökulman maastohiihdon rasitukseen liittyen.
– Koronavirustartunta on vaarallisempi maastohiihtäjälle kuin mäkihyppääjälle tai alppihiihtäjälle, joiden treeni on enemmän tekniikkaa.
"Se on väärin"
Vaikka kisoista poisjääminen voi tuoda myös koronatilanteessa tervetulleita säästöjä, Norjassa kuitenkin kiistetään talousasioiden vaikutus Tour-päätökseen. Bjervigin mukaan erityisiä taloushuolia ei nyt ole.
– Yhteistyökumppanimme tukevat päätöstämme olla matkustamatta. Suurin osa yhteiskunnasta pysyy kotona turvassa ja minimoi riskejä.
LUE MYÖS: Therese Johaugin dopinglääkäri astui vihdon julkisuuteen: "Vaatimukset kasvoivat liian isoiksi"
Sitäkin on spekuloitu, olisiko Norjan vetäytymisessä näpäytystä kansainväliselle hiihtoliitolle FISille sen myötä, ettei se olisi kuunnellut kansallisia lajiliittoja ja urheilijoita riittävästi kisakalenteria muodostaessaan.
– Voin vahvistaa, että se on väärin. Meillä ei ole mitään ongelmaa kansainvälisen liiton kanssa, Bjervig vastaa.
Isometsä: "60 prosenttia jotakin muuta"
Jari Isometsä suhtautuu kriittisesti siihen, että Norjassa kiistettiin hiihdon taloushuolet ja kiistat FISin kanssa ja vannottiin päätöksen olevan pelkästään terveydellinen.
– On tietysti Espen Bjervigin homma kertoa asia näin. Luulen kuitenkin, että 40 prosenttia tässä on koronaa ja 60 prosenttia jotakin muuta, Isometsä sanoo ja jatkaa:
– Ehkä suurin asia on se, että Norjan hiihtoliitto on kiistellyt ja suorastaan tapellut kansainvälisen hiihtoliiton kanssa kilpailuohjelmista ja liian tiiviistä kilpailuttamisesta. Voi olla pieni valtataistelu menossa, jossa näyttää siltä, että Norja on jäämässä hännille.
Isometsä ottaa suorapuheisesti kantaa myös Bjervigin perusteluun hiihdon kovemmasta rasituksesta suhteessa muihin talvilajeihin, joissa Norja kilpailee normaalisti.
– Kuulostaa aika tekaistulta selitykseltä. Miten yhdistetyn urheilijat, mäkihyppääjät ja alppiurheilijat, jotka ovat Norjan hiihtoliiton alla, kilpailevat ympäri Eurooppaa ja vaihtavat paikkaa joka viikonloppu, olisivat muka enemmän teräsmiehiä kuin hiihtäjät? Ei tuo selitys mene minulle läpi.
"Terveydellä aina helppo ja hyvä perustella"
Suomen ja Ruotsinkin päätöksiä sopii arvioida tarkalla kammalla.
Vaikka Tourille Suomi päätti Ruotsin tavoin myöhemmin osallistua, se päätyi mainitusti jäämään Ruotsin ja Norjan kanssa pois Davosista ja Dresdenistä. Suomen Hiihtoliiton toiminnanjohtaja Ismo Hämäläinen myönsi säästöjen syntymisen, mutta vetosi terveyssyihin eikä halunnut käyttää taloutta perusteluna poisjäännille.
– Varmasti osittain totta on tämäkin. Koronaa käytetään aika monessa muussakin asiassa keppihevosena. Terveys on yksi erittäin tärkeä asia, enkä epäile sitä hetkeäkään.
– Mutta kun tehtiin Norjan ja Ruotsin kanssa yhteinen sopimus ja otetaan huomioon talousasiat – nämä kaikki kun pistetään yhteen, sieltä löytyy lopullinen syy.
LUE MYÖS: Siiri Rantanen, 96, esittää Suomen urheileville naisille ja miehille toiveen – "Pääasia"
Erikoisena voi pitää sitä, että Davosin ja tänä viikonloppuna ohjelmassa olevan Dresdenin turvajärjestelyistä ei olla pystytty olemaan varmoja, mutta Tourilla pitkin Keski-Eurooppaa liikuttaessa järjestelyjen koetaan olevan kunnossa.
– Mitä on se, että emme saaneet varmuutta? Miten nyt on saatu varmuus, että on tehty toisella tavalla? Davosin kisat oli erittäin hyvin järjestetty, niin kuin siellä järjestetään aina – siellä on vankkumaton kokemus siihen. Ei sieltä ole kuulunut yhtään ainutta koronauutista. En tiedä, mikä tässä on muuttunut.
– Perustelu puhtaasti terveydellisistä seikoista ei varmasti pidä ihan paikkaansa. Totta kai se on tärkeä seikka. Sillä on aina helppo ja hyvä perustella, Isometsä sanoo.