Jacob Grandison on päävastuussa täysin vältettävissä olleesta dopingkärystään, mutta käryn jälkeen Susijengi on kohdellut omaa jäsentään ala-arvoisesti, kirjoittaa MTV Urheilun Kasperi Kunnas.
Jacob Grandison nousi viime vuoden historiallisen hienosti menneissä EM-kisoissa Suomen maajoukkueen avausviisikkoon. Nousukiito jatkui myös uudessa seurajoukkueessa, ranskalaisessa Boulazacissa, kunnes Grandisonin nimi katosi joukkueen pelaavasta kokoonpanosta.
Viikkojen mystiseen poissaoloon saatiin selitys lokakuussa, kun julkisuuteen alkoi tihkua epävirallisia tietoja dopingkärystä EM-kisoissa.
Sain itse kuulla tuolloin lokakuussa, että Grandison oli kärynnyt Adderall-nimisen lääkeaineen käytöstä. Vahvistusta tiedolle en koskaan saanut, ennen kuin Grandison itse kertoi asiasta Helsingin Sanomien haastattelussa, kun hän puhui tilanteestaan ensimmäistä kertaa julkisuuteen.
Adderall on muun muassa tarkkaavaisuushäiriö ADHD:n hoitoon käytettävä amfetamiinijohdannainen lääke, jonka käyttö on Yhdysvalloissa vahvassa kasvussa. Sen käyttö on syystäkin lähtökohtaisesti kiellettyä urheilussa, mutta Grandisonilla oli ADHD-diagnoosinsa myötä perusteet poikkeuslupaan.
Poikkeusluvan puuttuminen ja siitä aiheutunut dopingkäry on maailmanluokan munaus niin Grandisonilta kuin Suomen maajoukkueeltakin (ja eikö asia ole tullut esille seurajoukkueissakaan?), mutta urheilija kantaa päävastuun omista tekemisistään.
Suurin riita Grandisonin ja maajoukkueen välillä koskeekin sitä, pitikö Susijengin lääkärin Aleksi Kallioniemen hankkia poikkeuslupa. Grandison sanoi Hesarille olevansa valmis palaamaan Susijengiin tiettyjen ehtojen täyttyessä. Ei tarvitse pitkän matematiikan oppimäärää laskeakseen 1+1 = Kallioniemen palveluksia ei enää miesten maajoukkueessa tarvita.
