Naispapit vaativat kirkon piispoilta nykyistä vahvempaa naispappeuden tukea. Julkisen kirjeen allekirjoittaneet papit edustavat muun muassa Helsingin, Tampereen ja Turun hiippakuntia.
Papit syyttävät kirkon johtoa siitä, ettei se ole tehnyt tarpeeksi kitkeäkseen naispappien kohtaamaa vastustusta kirkon riveistä. Kirjeen mukaan naispapit kohtaavat yhä syrjintää, vaikka ensimmäisten naispappien vihkimisestä on jo 30 vuotta ja lähes puolet vihityistä papeista on naisia.
– Osa naisten pappeuden vastustajista on määrätietoisesti opettanut kirkon päätösten vastaista pappeuskäsitystä, kieltäytynyt yhteistyöstä ja usein myös tuominnut pappissisarensa epäuskoisiksi ja vääräoppisiksi, naispappien kirjeessä kerrotaan.
Arkkipiispa Kari Mäkinen on kommentoinut naispappien kirjettä. Hän sanoo, että ongelmista yhtenvertaisuudessa on huolestuttavaa kuulla. Mäkisen mukaan naisten työllä pappisvirassa on kaikkien piispojen tuki.
Periytynyt uusille sukupolville
Naispappeuden vastustus on allekirjoittaneiden mukaan periytynyt uusille sukupolville joissakin herätysliikkeissä. Kaikki herätysliikkeiden papit eivät kieltäydy yhteystyöstä naispappien kanssa.
Yhteistyöstä kieltäytyneet ovat perustelleet toimintaansa piispainkokouksen vuoden 1986 ponnella, jonka mukaan myös naispappeutta vastustavilla on toiminnanvapaus kirkossa.
– Sitä on tulkittu jatkuvasti niin, että se antaa mahdollisuuden kieltäytyä yhteistyöstä, ja sehän ei ole ponnen tarkoitus. Edellytys toiminnanvapaudelle kirkossa on se, että suostutaan yhteistyöhön, kertoo kirjeen allekirjoittanut Turun arkkihiippakunnan rovasti .