Kirjeenvaihtajan kommentti: Alppien jäätiköt sulavat pois – pieniä ilmastotekoja täytyy silti tehdä jokaisen

Ilmastomuutos on kiistaton tosiasia. Vielä tämän sukupolven aikana Alpeilta katoavat viimeisetkin jäätiköt, mutta se ei tarkoita sitä, että pienet ilmastoteot voisi jättää tekemättä, kirjoittaa Alpeilla vakituisesti retkeilevä MTV Uutisten kirjeenvaihtaja Heikki Piuhola.

5:27
Alppien jäätiköt katoavat ennätysnopeasti – katso MTV:n kirjeenvaihtajan raportti Alppien pohjoisimmalta jäätiköltä.

Olen asunut Alpeilla nyt kymmenen vuotta. Rakkain harrastukseni on vuoristoreiteillä vaeltaminen. Viime kesänä ylitin Alpit jalkapatikassa.

Tällä viikolla paikallislehti kertoi valitettavasta onnettomuudesta, jossa 35-vuotias saksalainen retkeilijä menehtyi patikkareitillä, jota itsekin usein käytän.

Reitti nousee Berchtesgadenin kansallispuistossa Kotkanpesän yläpuolelle, kohti Hoher Göll -vuorta. Saksalainen aviopari oli nousemassa jyrkkää reittiä vuorelle, kun noin kaksimetrinen kivipaasi irtosi vuoren rinteestä ja vei pariskunnan miehen mukanaan.

Mies kuoli sadan metrin syöksyn jälkeen heti vammoihinsa. Vuoripelastajat kävivät noutamassa järkyttyneen vaimon helikopterilla alas rinteeltä. Ikävä ja traaginen onnettomuus, mutta valitettavasti ei tänä kesänä ainoa. Myös kokemuksen puute ja liian suureet haasteet ovat tyypillinen syy, miksi vuoripelastajat joutuvat hakemaan lähes päivittäin kiipeilijöitä ja vaeltajia vuorilta takaisin.

Viime kesän vahinkoja korjataan yhä

Tyypillisimpiä vaaratilanteita aiheuttavat rinteiltä irtoavat kivet. Kun kuulee pomppivan kiven aiheuttaman ääneen, on syytä katsastaa nopeasti ylärinteeseen ja tarvittaessa suojautua kiven tai puun taakse, tai ainakin suojata päätään repulla tai käsivarrella. Kiviä irtoaa niin muiden kulkijoiden, laiduntavien lehmien kuin sään aiheuttamien muutosten takia.

Viime kesän muta- ja kivivyöryjen vahinkoja korjataan yhä kunnassamme. Siltoja ja maanteitä on jouduttu rakentamaan uusiksi, kaikkia retkeily- ja kiipeilyreittejä ei ole vieläkään saatu käyttöön.

Jo nyt on selvää, että vuoristossa patikoijien on noudatettava entistä suurempaa varovaisuutta ja perehdyttävä paremmin olosuhteisin.

Kiipeily ei ole vaaratonta

Tapasin muutama vuosi sitten maailman tunnetuimman kiipeilijän, Reinhold Messnerin, Salzburgissa. Hänen viestinsä niin kiipeilijöille kuin patikoijille oli selkeä: hankkikaa kokemusta ennen vaativia retkiä kaikilla mahdollisilla tavoilla. Kyselkää reiteistä paikallisilta, tunnistakaa lumivyöryn vaarapaikat, retkeilkää mieluummin joukolla kuin yksin ja harjoitelkaa määrätietoisesti.

78-vuotias kiipeilijä korosti niin fyysisen kuin psyykkisen kokemuksen kartuttamista ennen vaativia vuoristoretkiä. Messner sanoi kavahtavansa kiipeilijöitä, jotka halliharjoittelun jälkeen lähtevät suoraan vaikeimmille mahdollisille rinteille, usein tavoitteena vain säväyttävä valokuva ystäville jaettavaksi sosiaaliseen mediaan.

Luonnossa vastuksia on enemmän kuin hallissa: sade, pimeys, kylmyys, eksyminen, loukkaantuminen.

Messner menetti oman veljensä kiipeilyonnettomuudessa vuonna 1970 Nanga-Parbatin etelärinteellä. Veljensä muistoa vaalien hän kiipesi ilman lisähappea kaikki maailman neljätoista yli 8000 metriä korkeaa vuorta.

Alppien jäätiköt katoavat

Ilmastomuutoksen hillitsemiseksi jokainen tekee sen minkä parhaaksi näkee. Meidän sukupolvemme aikana Alpeilta katoavat viimeisetkin jäätiköt, se on kiistaton tosiasia, jota itsekin todistan joka vuosi täällä Alppien pohjoisrinteillä.

Suurista muutoksista huolimatta en aio jättää vuoria ja retkeilyä, mutta sitä Messnerin peräänkuuluttamaa kokemusta, fyysistä ja psyykkistä, yritän kerätä hiljalleen lisää. Ja aion tehdä ainakin pieniä ilmastotekoja muutoksen kovan vauhdin hillitsemiseksi.


Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja