Keskitysleireiltä selvinnyt suomalaismiljardööri johti Suomen asekauppaa kylmän sodan aikana – salaperäiseksi agentiksi nimitetty myyntimies vältteli julkisuutta loppuun saakka

0:51
Videolla harvinaisia kuvia salaperäisestä suomalaismiljardööristä

Shlomo Zabludowicz (1916—1994) toimi nimestään huolimatta Suomen ja Israelin passeilla myyden suomalaisia aseita ulkomaille. Hän kampesi itsensä toisen maailmansodan holokaustin uhrista taitavaksi bisnesmieheksi ja vaikuttajaksi.

Keuhkosairas ja alipainoinen Shlomo asteli Tampereelle Tampellan tehtaanjohtajien puheille sopimaan asekaupoista.

Matti Mörttisen kirjoittama uutuuskirja Shlomo Zabludowicz – Holokaustin kauhuista salaperäiseksi suomalaismiljardööriksi (Into 2021) summaa Suomen kulisseissa vaikuttaneen asekauppiaan elämäntarinaa, joka on vertaansa vailla.

Puolassa alun perin syntynyt Shlomo eli köyhässä juutalaisperheessä. Hän oli nähnyt syntymäkaupunki Łódźin valtaamisen kahdesti. Toisella kerralla valtakunnankansleri Adolf Hitler määräsi hyökkäyksen Puolaan, josta alkoi toinen maailmansota.

Selvisi keskitysleiriltä

Łódźissa yhteiskunnan hylkiöt eristettiin natsi-Saksan hallinnon aikana omaksi alueeksi eli getoksi, jossa Zabludowiczin perhe ja muut juutalaiset elivät tiukkojen määräyksien alla. Getossa pakkotyöskenneltiin sotatarviketeollisuudessa. Nälkä ja kulkutaudit riivasivat, johtuen huonoista työolosuhteista.

Natsi-Saksan sotavoittojen käännyttyä laskuun, juutalaisten tuhoaminen sen kuin kiihtyi. Miljoonia ihmisiä kuljetettiin keskitysleireille. Muun muassa Shlomo oli yksi näistä. Hitler halusi saadaa tavoitteensa päätökseen, vaikka sota olisi päättymässä tappioksi.

Łódźin geton arviolta 223 000 asukkaasta vain noin 10 000 näki sodan lopun elävänä. Shlomo selvisi juuri ja juuri hengissä keskitysleiriltä, kun natsi-Saksa antautui kesällä 1945. Shlomo oli kolmekymppinen ja melkein yhtä monta kiloa painava työn raatama tuberkuloosipotilas.

Hänen viisi muuta sisarustaan ja vanhempansa eivät selvinneet ulos keskitysleireiltä. Vain pari viikkoa ennen sodan loppumista hän todisti, kuinka hänen viimeinen perheenjäsenensä poltettiin elävältä.

Suomeen bisnesmieheksi

Shlomo onnistui pääsemään Ruotsiin juutalaisvankien pelastusoperaation kautta. Siellä hän sai hoitoa tuberkuloosiin ja muihin pakkotyössä saamiinsa vammoihin.

Ruotsissa häntä kuvailtiin jo nokkelaksi ja charmikkaaksi keskustelijaksi. Hän keräsi vaikutusvaltaa juutalaisyhteisön keskuudessa. Eri lähteiden mukaan hän osasi jopa seitsemää tai jopa kahdeksaa kieltä. Suomi tuotti hänelle kuitenkin vaikeuksia.

Shlomo saapui lopulta Suomeen 1947 Helsingin juutalaisyhteisön opettajaksi. Hänen suuntanaan oli kuitenkin itsenäisyydestään taisteleva Israel, josta oli muodostumassa juutalaisten luvattu maa.

Shlomo muodosti yhteyden tamperelaisen Tampellan teollisuuslaitoksen johtoportaaseen. Lähteiden mukaan saunassa käyty keskustelu Tampellan työntekijän kanssa johti siihen, että Tampella ryhtyi valmistamaan kranaatinheittimiä ja tykkejä, joita myytiin Israeliin ja lopulta muualle ulkomaille.

Asekauppa oli kuitenkin pidettävä salassa, sillä Neuvostoliiton kanssa sovittu rauhansopimus ei sallinut aseiden myyntiä ulkomaille. Tampellan asetuotanto oli kulissi muiden valmistettavien hyödykkeiden joukossa.

Bisnestoimiensa aikana Shlomo ei pysynyt kauaa yhden maan kamaralla. Hän matkusteli paljon eri maiden välillä edistämässä liiketoimiaan. Synnyinmaahansa Puolaan hän ei kuitenkaan ikinä halunnut palata.

Rahakkaimman asekaupan hän teki Länsi-Saksan kanssa. Shlomo onnistui myymään häikäilemättömästi aseita, jopa sotien molemmille osapuolille.

– Zabludowicz olisi pystynyt myymään, vaikka lumikenkiä Arabiaan, kuvaili Daily Telegraph -lehti Shlomoa vuonna 1994.

Salaperäisyys näkyy edelleen

Shlomon osasi taitavasti välttää julkisuutta. Historioitsijoiden on ollut vaikea jäljittää hänen liikkeitään jälkikäteen. Hänen nimensä löytyi vain harvoista asiakirjoista asekauppoihin liittyen.

Vaikka Tampellan salaisista asekaupoista alkoi nousta uutisotsikoita, Shlomo onnistui pysymään poissa uutisista. Hän näki paljon vaivaa jälkiensä peittelyssä. Tampellaa ja häntä yhdistäviä asiakirjoja hävitettiin.

Kylmän sodan häämöttäessä loppuaan Shlomo ymmärsi, että aseiden kysyntä alkoi hiipumaan. Niinpä hän siirtyi asekaupoista keittiövälineiden valmistukseen.

Viimeisinä vuosina hän palasi juurilleen ja harjoitti hengellisiä menoja. Keräämistään miljoonavaroista hän osan lahjoitti hyväntekeväisyyteen samalla innolla kuin hän oli niitä aikoinaan tienannut.

Bisnesmaailman huipulla Shlomo pääsi irvailemaan myös häntä vainonneen Hitlerin kustannuksella. Juutalainen keskitysleirien selviytyjä halusi yöpyä työmatkoillaan Euroopassa samoissa hotelleissa, joissa Hitler oli itse pitänyt aikoinaan majaa.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja