Mikko Porvali: Tiedustelun näkymätön historia antiikista maailmansotiin (Atena 2018)
Mikko Porvali käy parin sadan sivun verran läpi tiedustelun historiaa antiikin ajoista lähes nykypäivään. Vakoilu ja tiedustelu ovat olleet aina vallanpitäjillä keskiössä, sillä niiden tarkoituksena on ollut yleensä pönkittää kulloisenkin johtajan valta-asemaa tai mahdollistaa hyökkäyssodat.
Porvali painottaa, että kukkulan taakse katseleminen ei vielä ole tiedustelua, vaikka näin hankitusta tiedosta kerrottaisiin muille. Oleellista on, että eri tavoin saatu tiedustelutieto käsitellään ja sillä on yhteys päätöksentekoon.
Kirja kulkee kronologisesti ja kertoo muun muassa muinaisesta Egyptistä. Egyptistä on jäänyt nykyihmisille papyruskirjoituksia, joista selviää kuinka egyptiläiset ovat keränneet faaraolle tietoa lähimaista haastattelemalla näistä maista saapuneista matkustajia.
Antiikin Ilia ja Odysseija -runoeepos kertoo lukuisia vakoilutarinoita, samoin Raamattu. Raamatussa puhutaan tiedustelijoista ja vakoojista kymmenissä eri kohdissa. Kuuluisin tiedustelija (tai maaliinosoittaja) on tietenkin Juudas, joka kavalsi suudelmallaan Jeesuksen.
Jumala määräsi Moosesta vakoilemaan
Vaikka Mooses ei historioitsijoiden mukaan ollut historiallinen henkilö, on häneen liitetyt tarinat varsinaista vakoilun varhaishistoriaa. Neljännessä Mooseksen kirjassa Jumala käski autiomaassa kansansa kanssa olleen Mooseksen lähettää vakoojia tutkimaan "luvattua maata" eli Egyptistä paenneiden israelilaisten tulevia asuinsijoja.
Niinpä 12 vakoojaa lähti tutustumaan tuleviin asuinsijoihin. Tultuaan matkoiltaan vakoojat olivat hyvin vaikuttuneita näkemästään. Vakoojat muun muassa esittivät viiniköynnöksen oksaa, joka oli niin suuri ja painava, että sitä kantamaan tarvittiin kaksi miestä. Tämä symboli toistuu taajaan taiteessa ja tällaisen kuvan tai piirroksen nähdessä kannattaa siis muistaa, että kyseessä on todellakin vakoilua ylistävä symboli.