Kirja-arvio: Kyllä. Voit tehdä asialle jotain

Vladimir Putin ilmoittautui niiden ikääntyneiden machojohtajien joukkoon, joiden mielestä ihminen ja ilmastonmuutos eivät mahdu samaan virkkeeseen.

Saa nähdä muuttuuko mieli, kun Siperian kohta entisen ikiroudan metaanikuplat alkavat puhjeta.

Ilmastonmuutos ja ympäristön kuluminen ja tuhoutuminen masentavat helposti. Mittakaava on globaali, ja yksittäinen Telluksen asukki tuntee kaiken keskellä itsensä kosmisen avuttomaksi.

Energiansäästäjän ei tarvitse olla penttilinkola

Kevät tulee, ja luonto laittaa valojaan päälle. Myös energiatekniikan diplomi-insinööri Tuomas Vanhanen keventää maailmantuskaa ja kertoo sormella osoittelematta, miten kaduntallaaja voi sekä säästää rahaa että energiaa, ilman että täytyy muuttua penttilinkolaksi.

Energiasta on viime aikoina ilmestynyt kansantajuisia ja kiihkottomia opuksia. Vanhasen opaskirja liittyy tähän fiksuun joukkoon. Se on selkeä, asiantunteva, nasevasti kirjoitettu. Tykkäsin grafiikasta (smaksak), joka on tyyliltään kepeä, mutta esittää faktat ymmärrettävästi.

Insinöörijargon loistaa poissaolollaan, vaikka kirjoittajan käyttämä energian perusmääre on kilowattitunti. Sen avulla hän suhteuttaa ja vääntää rautalangasta mitä energia on ja miten sitä kuluu.

Kannattaako juosta vai mennä taksilla?

KWh avautuu viimeistään, kun Vanhanen kuvaa, kuinka paljon Bull Mentula kuluttaa energiaa, eli kannattaako lihaskimpun juosta vai mennä taksilla kilometri. Arvaa kumpi liikkumismuoto kuluttaa enemmän energiaa? (Kaikki on muutettavissa energiaksi, myös ravinto, ja ruoan tuotanto vie energiaa.)

Leijonanosa energiankulutuksestamme perustuu yhä fossiilisiin polttoaineisiin. Niiden kaivaminen vie energiaa, käyttö lämmittää ilmastoa, ja saastuttaa pitkin hyödyntämismatkaa, erityisen näkyvällä tavalla vaikkapa öljylauttoina merissä.

Vanhasen viesti on, ettei ole syytä ahdistua, jos kännykän laturi unohtui yöksi pistokkeesen. Se ei sysää maailmaa perikatoon. Kansalaisen vaikuttavat energiateot toteutuvat ruokalautasella, liikenteessä, asunnon lämmityksessä ja eristyksessä, ja äänestyskopissa.

Ruokalautasen sisällöllä on merkitystä

Vastaukset eivät yllätä, eikä pitäisikään. Vähemmän lihaa lautasella ja ravintoa sen verran kuin tarvitsee, ettei tarvitse heittää mitään pois (eikä saada ylipainoa). Naudanlihan ympäristöjälki muodostuu Vanhasen mukaan erityisesti naudanrehun viljelyn vaatimasta energiasta ja sarvipäiden metaanipäästöistä.

Vähemmän bensalla toimivaa yksityisautoilua (sähköautojen yleistymistä odotellessa) ja enemmän julkista liikennettä, kimppakyytejä, fillarointia. Kodeissa lämpöpatterin säätöä pienemmälle, ja lämpöpumppu kotitalon nurkkaan.

Elin- ja elämisentaso eivät syöksy nollapisteeseen. Kysymys on tapojen ja tottumusten eritasoisista muutoksista, ei sen radikaalimmasta. Sisälämpötilan säätäminen kaksi astetta pienemmälle ei ole vallankumous, vaan ensimmäisen maailman ongelma.

Kimppakyyti, lihansyönnin vähentäminen ja lämpöpumppu: ”…voit pudottaa henkilökohtaisen energiankulutuksesi puoleen entisestä.”

Ilmastonmuutoksen hillitsemisen näkökulmasta fossiilisten polttoaineiden tulevaisuuden pitää olla surkea, mutta sormia napsauttamalla emme niistä pääse irti.

Ydinvoimaa riittää 150 vuodeksi

Millä hiili, öljy ja maakaasu korvataan? Ydinvoima sinänsä ei juuri saastuta, kunhan ei tapahdu ydinturmaa. Polttoaineena käytettävää uraania riittää maailmalla noin 150 vuodeksi, Vanhanen toteaa.

Hän pohtii uusiutuvien energialähteiden merkitystä sähkön- ja lämmöntuotannossa.

Metsästä saa energiaa ja toimii hiilinieluna. Tuuli- ja aurinkovoima lisääntyvät. On muitakin muotoja, mutta esimerkiksi aaltoenergia on ainakin toistaiseksi vain kuriositeetti.

Keskeistä on muun muassa energiaverkko tai –verkot, joissa voi yhä tehokkaammin siirtää energiaa joustavasti kulutuksen mukaan. Tässä, kuten ei-fossiilispohjaisen energian varastoinnissa, hyvät ideat ovat paitsi tarpeen, myös parhaimmillaan toteutettavissa. Hyvä käyttöön otettu teknologinen ratkaisu voi tuoda kehittäjälleen paitsi mielihyvää ympäristöteosta, myös rahaa.