Aki Suokko ja Rauli Partanen. Energian aika. Avain talouskasvuun, hyvinvointiin ja ilmastonmuutokseen. WSOY. 2017. 383 s.
Olemme liemessä. Kulutamme ympäristöä ja luonnonvaroja kestämättömästi, ja ilmasto lämpenee seurauksineen. Emme myöskään voi moraalisesti kieltää vähemmän vauraita maita tavoittelemasta hyvinvointia.
Mitä tehdä? Ratkaisun keksijä ansaitsisi arkullisen Nobel-palkintoja, mutta yhtä patenttiratkaisua ei ole.
Kirja "Energian aika" avaa ymmärrettävästi ja seikkaperäisesti koko länsimaisen yhteiskuntamme nousun, elintason ja toimivuuden perustan: energian.
Energia mahdollisti nykypäivän
Ilman sitä, siis fossiilisia polttoaineita, ei oikeastaan ole nykymaailmaa. Emme voi rullata takaisin teollista vallankumousta. Me emme pääse millään energiasta eroon, ja tarvitsemme sitä jatkuvasti.
Linkolalainen ajattelu ja toiminta eivät auta.
Kuvitellaan hetki. Vaikka kuinka Matti tai Maija (tai he yhdessä) pakenisivat korpeen, energiantarve ei katoa.
Korpitalon rakentaminen, valaistus, työkalut, huonekalut, vaatteet, kalastus- ja maanviljelyvälineet, ravintotuotanto, aineellinen kulttuuri kuten kirjat tai e-kirjat, Spotify (tarvitsee fyysisen alustan), mahdollisten lasten tarpeet etc.
Kaikki yllä mainittu on riippuvaisia energiasta. Kaiken valmistaminen on vaatinut energiaa, ja elämisen ylläpito vaatii sitä myös.
Joten, korpiin vetäytyminen ei ole käytännön ratkaisu ihmiskunnan suuriin ongelmiin.
Miten energia vaikuttaa
Kirjoittajat tuovat energian talouteen ja talouskasvuun. He avaavat sitä, miten energia nähdään ja lasketaan talousteorioissa, ja miten tämä on vaikuttanut siihen, miten näemme tai emme näe energian roolia kaikkialla.
Kirja kertoo mitä energia on, miten se on vaikuttanut ja vaikuttaa yhteiskunnassa, mihin ja miten sitä kuluu, kuinka sitä tuotetaan, mikä on kunkin energiamuodon hyötysuhde, ja minkälainen hintalappu energialle lätkäistään.
Kirja myös pohtii sitä, mikä on kestävän kehityksen kannalta hyödyllistä. Jotain on tehtävä katastrofin välttämiseksi - kirjoittajat, diplomi-insinööri ja filosofian tohtori Suokko ja tietokirjailija Partanen, tietävät sen.
He problematisoivat tuuli- ja aurinkoenergian pelastavina ratkaisuina tällä vuosisadalla.
Olemme yhä öljyriippuvaisia
Ensinnäkin, olemme yhä niin öljyriippuvaisia, että siitä irtaantuminen vie aikaa. Uudet ns. kestävät energiantuotantomuodot vaativat valtavasti tilaa ja energiaa infrastruktuurin rakentamiseen ja ylläpitoon.
Koska taloutemme kasvaa, tarvitsemme energiaa. Kirjoittajat eivät pidä talouskasvua sinänsä hyvänä tai pahana. Se ei kuitenkaan saa olla tavoite vaan työkalu. Tärkeintä on, että talouden vaatima energia kyettäisiin tuottamaan pitkällä aikavälillä kestävästi. Talouden on myös taattava tasa-arvoisemmin kaikille ihmisille hyvinvointi, koska sitä me kaikki kuitenkin haluamme.
"…keskustelussa tulee siirtyä talouskasvun ja energiankulutuksen välisestä suhteesta ja sen irtikytkemisestä kohti hyvinvoinnin ja sen tavoittelun aiheuttamien ympäristöhaittojen irtikytkemistä."
Energiasektori tulee puhdistaa, kirjoittajat vaativat. Se tarkoittaa uusiutuvien energialähteiden ja uusien teknologioiden keskeistä roolia.
Ydinvoimalle kyllä
Onko ydinvoimalla sijaa? On, kirja sanoo yksiselitteisesti.
"Ydinvoima on tiivistä, turvallista, kohtuuhintaista, nettoenergialtaan suurta ja ekologiselta jalanjäljeltään varsin pientä energiantuotantoa." He kuitenkin muistuttavat, että ydinvoimaa ei voi antaa kenen käsiin tahansa. Ympärillä on oltava vakaa valtio.
Toisin kuin alaotsikko hehkuttaa, kirja ei ole avain ongelmiin ja jättihaasteisiin. Kirjoittajat ovat kansitekstiä vaatimattomampia ja fiksumpia. He kirjoittavat itse, ettei heillä ole vastauksia, vaan he haluavat yrittää esittää oikeita kysymyksiä.
Tässä tärkeässä tehtävässä kirja onnistuu hyvin, kuten myös lukijan tiedon lisäämisessä ja ajatusten herättämisessä.