Kipulääkekoukussa jopa kymmeniä tuhansia suomalaisia – "samaa ainetta kuin katuhuumeissa"

Vahvojen keskushermostoon vaikuttavien kipulääkkeiden käyttö on kasvanut selvästi viime vuosina Suomessa.

Viime vuonna noin 416 000 suomalaista sai Kelalta korvausta keskushermostoon vaikuttavista opioidikipulääkkeistä, kun vielä vuonna 2008 luku oli 166 000.

 Näin tunnistat kipulääkeriippuvuuden

-Keskushermostoon vaikuttavista kipulääkkeistä riippuvainen saattaa ilman lääkärin antamia ohjeita ottaa lääkkeitä enemmän kuin olisi tarpeen.   

-Riippuvainen himoitsee lääkettä, vaikka hänellä ei olisi kivun tunnetta eikä otettava lääke enää vaikuttaisi kipuun.  

-Opioidikipulääkkeistä tulee riippuvaisen elämän keskipiste. Ihminen jatkaa käyttöä haitoista välittämättä.  

-Moni lääkekoukkuun jäänyt ei tiedosta olevansa koukussa. Riippuvuus voi olla luonteeltaan joko psykologista tai fysiologista. 

Kelan lääketutkimuspäällikkö Jaana Martikainen kertoo kasvun johtuvan osittain siitä, että eräs parasetamolin ja kodeiinin yhdistelmä tuli korvattavaksi viitisen vuotta sitten.  

Opioidit eli keskushermostoon vaikuttavat kipulääkkeet auttavat muun muassa vammojen, tapaturmien ja leikkausten aiheuttamaan akuuttiin kipuun. Lääkkeillä on huumaavia vaikutuksia, ja niistä voi jäädä riippuvaiseksi.  

– Ne ovat samaa ainetta kuin kadulla myytävät huumeet. Aivot eivät erottele, onko kyseessä kadulla myytävä huume vai kipulääke, kertoo päihdelääketieteeseen erikoistunut psykiatrian erikoislääkäri Antti Mikkonen.  

Suurin osa riippuvaisista on tavallisia ihmisiä  

Keskushermostoon vaikuttavien kipulääkkeiden käyttäjistä eri arvioiden mukaan noin joka kymmenes tai joka viides tulee riippuvaiseksi. Suomalaisten kohdalla riippuvaisten määrä olisi noin 40 000–80 000.

Vahvat kipulääkkeet aiheuttavat ummetusta

-Kivun lievittämiseen tai poistamiseen voidaan käyttää parasetamolia, tulehduskipulääkkeitä tai vahvoja kipulääkkeitä.  

-Myös joitain masennus- ja epilepsialääkkeitä voidaan käyttää kivun hoidossa.  

-Opioidit ovat vahvoja keskushermostoon vaikuttavia kipulääkkeitä. Opioidit jaetaan mietoihin, keskivahvoihin ja vahvoihin.  

-Mietoja opioidikipulääkkeitä ovat muun muassa kodeiini ja tramadoli. Kodeiini on yleisin opioidikipulääke.  

-Buprenorfiini on keskivahva opioidi. Vahvoja opioideja ovat muun muassa morfiini, oksikodoni, metadoni ja fentanyyli.  

-Opioidien yleisin haittavaikutus on ummetus, pahin hengityksen pysähtyminen.  

-Kolmannes suomalaisten lääke- ja huumemyrkytyskuolemista on opioidikipulääkkeiden aiheuttamia. 

Oikeuskemian emeritusprofessori Erkki Vuoren korviin luku kuulostaa hieman korkealta. Vuori muistuttaa, että suurin osa käyttää opioidikipulääkkeitä vastuullisesti.  

Riippuvaisista suurin osa on tavallisia työssäkäyviä ihmisiä.  

– Lääkitys voi lievittää kärsimystä ja turtumista kuormittavassa elämäntilanteessa, arvioi Antti Mikkonen.  

Opioidikipulääkkeiden vaikutus on aluksi hyvä, mutta ihmisen tottuessa lääkkeeseen annoskokoa pitää nostaa. Mietoja opioidilääkkeitä käyttävälle näin käy noin puolen vuoden tai vuoden aikana.  

Jos lääkäri ei enää uusi reseptiä, saattaa potilas vaihtaa lääkäriä tai ostaa lääkkeet kadulta.

– Riippuvaisen elämä on samanlaista taistelua kuin huumeidenkäyttäjän, Mikkonen kertoo.  

Työssäkäyvien ihmisten on vaikea osallistua kontrolloituun vieroitukseen, joka on kohdennettu syrjäytyneille huumeidenkäyttäjille.  

– Jos on töissä yhdeksästä viiteen, ei pääse päivittäin antamaan huumenäytettä vaadittuun aikaan. Nykyisen järjestelmän mukaan pitäisi syrjäytyä katukäyttäjäksi, ennen kuin pääsisi hoitoon, Mikkonen sanoo.  

Mikkonen sai terveyskeskuslääkärinä toimiessaan kuulla potilaiden suusta kipulääkevinkkejä: ”Sain kaverilta, tämä on hyvä lääke". 

Jotkut lääkärit myöntävät kipulääkkeitä helpommin  

Keskushermostoon vaikuttavien kipulääkkeiden käyttö on lisääntynyt myös muissa Pohjoismaissa. Vain Norjassa kasvu on ollut maltillista. Antti Mikkonen arvelee, että Norjassa lääkärit ovat kollektiivisesti pidättäytyneet kirjoittamasta reseptejä muille kuin akuutista kivusta kärsiville potilaille.  

Vahvoja kipulääkkeitä ei yleensä myönnetä lievään tai pitkäaikaiseen kipuun syöpähoitoja lukuun ottamatta. Mikkonen ei kuitenkaan syyllistäisi kaikkia suomalaisia lääkäreitä hövelimmästä reseptien kirjoittelusta.  

– Ei yhdellä alueella tarvitse olla kuin yksi tai kaksi lääkäriä, niin ongelma kumuloituu. He pakottavat koko systeemin toimimaan heidän säännöillään, Mikkonen sanoo.  

Opioidikipulääkkeiden yleistymistä on saattanut vauhdittaa myös puskaradio. Mikkonen sai terveyskeskuslääkärinä toimiessaan kuulla potilaiden suusta kipulääkevinkkejä: ”Sain kaverilta, tämä on hyvä lääke".  

Lue myös:

    Uusimmat