Kiinan kalastusarmadat liikkuvat kaikilla valtamerillä – osa laivoista ei välttämättä harjoita kalastusta vaan vakoilua

Laivoja kulkee tunnistusjärjestelmä pois päältä

Alukset liikkuvat usein ilman AIS-tunnistusjärjestelmän päälläoloa, jottei niitä tunnisteta, sanoo rannikkovartioston kapteeni José Jara. Argentiinalaisetkin pelaavat samaa peliä.

– Yritämme olla hiljaa ja taktikoida, jotta ne eivät havaitsisi meitä. Pidämme radiohiljaisuutta, emmekä puutu heidän keskinäiseen viestintäänsä. Kuljemme nopeudella, josta he ehkä ajattelevat, että olemme myös vain kulkemassa tästä ohi, Jara kertoo uutistoimisto Reutersille.

Donald Trumpin toisen presidenttikauden myötä Yhdysvallat on palannut avoimesti, kansallisen turvallisuusstrategian kirjausta myöten, kaksi vuosisataa vanhan Monroe-opin henkeen, että läntinen pallonpuolisko on Yhdysvaltain yksinomaisessa johdossa, eikä muilla saa olla sinne liian suurta asiaa.   

Argentiina ja Yhdysvallat yhteistyössä

Niinpä kiinalaisten liikkeet, ovat ne sitten vaikka mustekaloja ja muita merenantimia saalistavia aluksia, ovat Washingtonin tutkassa. Argentiinan suhteen tätä helpottaa, että Trump ja presidentit Javier Milei ovat aatetovereita. 

Argentiinalaiset välittävät Yhdysvalloille tietoa muun muassa kalastuslaivastojen kulkemisista, sanoo entinen puolustusministeri Juan Battaelme.

– Alusten liikkuminen ei ole johdonmukaista sille, mitä voisi odottaa kalastusaluksilta.

Eli se voi liittyä mannerjalustaan, hän toteaa.

Viime vuonna Argentiinan apulaispuolustusministerinä toimineen Marcelo Rozas Garayn mukaan joidenkin kalastusalusten antennit viittaavat muuhun kuin itse kalastamiseen.

Vakoilua ja merenpohjan tutkimista?

Keräävätkö ne merellisen ruoan sijaan vakoilutietoa tai tutkivat merenpohjaa mahdollisia raaka-aineita varten? 

Varmuutta kummastakaan ei ole. Suurvaltana Kiinakin harrastaa laajan skaalan vakoilua, ja hamuaa kriittisiä ja muuten tärkeitä kaivannaisia siinä missä muutkin valtiot. Strategisia merialueita voi muodostua monesta syystä, eikä vain Jäämerelle. 

– Kyse voi olla vakoilusta, Battaelme sanoo. 

Mutta siis myös merenpohjasta.

– Meidän tulee nähdä, mitkä kiinalaisten tai muiden maiden alusten toiminnasta lähellä tai itse mannerjalusta-alueella eivät liity kalastukseen, tai että alusten tutkimukset eivät liity mitenkään kalastukseen, vaan esimerkiksi mineraalien etsintään Etelä-Atlantin pohjasta. 

Kestouhkana piittaamaton ylikalastus

Varsinaiseen kalastukseenkin liittyy haasteita, joilla on seurauksensa kala-, mustekala- ja äyriäiskantoihin. Laittomat välineet ja pyydykset, luvaton ja suojelualueilla kalastaminen, kiintiöistä ja valtioiden rajoista piittaamattomuus, suojeltujen lajien pyydystäminen. Ylikalastaminen. 

Kiina ei ole tällaisessa toiminnassa ainoa epäilty, jota osoittaa syyttävä sormi. Oceana-järjestön mukaan kiinalaisalukset kuitenkin vastaavat noin 30 prosentista kaikesta kalastuksesta avomerellä, ja oletettavasti yli 90 maan vesillä.  Toiminta ei aina kestä päivänvaloa.

– Arvioimme, että tuolla vesillä on vuosittain 350-400 aasialaista mustekala-alusta, jotka pyytävät kalavaroja umpimähkäisesti. Tämä vaarantaa merenelävien 
kantojen kestävyyden, arvioi Reutersille Marcela Ivanovic, pääjalkaisten tutkimusohjelman johtaja, Argentiinan kansallisesta kalastustutkimusinstituutti Inidepistä.