Ukrainan merivartiosto kertoo Venäjän häiritsevän rahtilaivoja Mustallamerellä. Merimiinat ovat jatkuva vaara.
Venäjä häiritsee ja vahingoittaa suunnitelmallisesti Ukrainan tuontia ja vientiä hoitavia ulkomaalaisia rahtialuksia, kertoo Ukrainan merivartiosto. Merivartiosto ja vähäinen laivasto pyrkivät suojaamaan Ukrainan lähivesille uskaltautuvia kauppalaivoja, joissa ei sallita mitään sotilastarvikkeita.
MTV Uutiset pääsi mukaan seuraamaan, kuinka Ukrainan merivartijat tarkastavat jälleen yhden ulkomaankauppalaivan lastia. Sotakirjeenvaihtajamme Niko Nurmisen raportti alukselta on katsottavissa tämän jutun alussa.
Merivartioston mukaan Venäjä irtisanoutui jo kolme vuotta sitten YK:n hallinnoimasta merireittisopimuksesta, joka turvasi siviililiikennettä.
Mustastamerestä on muodostunut keskeinen osa Ukrainan ja Venäjän välistä sotaa, sillä sen kautta kulkee suuri osa Ukrainan viennistä, erityisesti viljasta.
Laivat kulkevat, vaikka drooni-iskut kiusaavat päivittäin
Venäjä on pyrkinyt heikentämään merireittiä iskuilla satamiin, aluksiin ja infrastruktuuriin samalla, kun Ukraina on kehittänyt vaihtoehtoisia kuljetusreittejä ja meripuolustusta.
Huhtikuussa presidentti Volodymyr Zelenskyi tarjosikin Ukrainan tietämystä keskusteluihin Persianlahdella sijaitsevan Hormuzinsalmen avaamisesta.
– Ukrainalla on merkittävää osaamista merireiteistä sekä meriliikenteen puolustamisesta ja uudelleen avaamisesta. Jos kumppanimme ovat valmiita toimintaan, arvioimme, miten voimme vahvistaa heidän kyvykkyyksiään ja hyödyntää omaa osaamistamme, Zelenskyi sanoi tuolloin iltaviestissään.
Ukrainan ylläpitämä Mustanmeren meritie myötäilee Natoon kuuluvien Romanian ja Bulgarian rannikoita. Merivartioston mukaan Venäjä häiriköi siellä kauppalaivoja jatkuvasti.
Merivartioston mukaan lisäksi Odessan alueen satamat ovat päivittäisten venäläisiskujen kohteita.
Viime kuukausina Mustanmeren alueella on nähty useita suuria iskuja ja räjähdyksiä: esimerkiksi joulukuussa 2025 venäläinen ohjusisku Odessan alueen satamainfrastruktuuriin tappoi ainakin seitsemän ihmistä ja haavoitti 15:tä.
Lisäksi alkuvuonna 2026 venäläisten laajamittaiset drooni-iskut Odessaan aiheuttivat useita räjähdyksiä kaupunkialueilla, surmaten ainakin kaksi siviiliä ja haavoittaen kymmeniä.
Venäjän hyökkäysten on kerrottu kohdistuvan yhä useammin satamiin, energiainfrastruktuuriin ja siviilikohteisiin Mustanmeren rannikolla.
Humanitaarista merikäytävää turvataan
Tarkastuksia tehdään myös merellä. Ukrainan tarkastusalukset turvaavat niin kutsuttua humanitaarista merikäytävää.
Partiopäivään kuuluu jälleen yhden venäläisdroonin pudottaminen. Lennokkeja pörrää merivartioston mukaan kohti Odessan satamia jatkuvasti. Päivällä mereltä keräillään sitten Shaheed‑droonin jämiä.
Mustanmeren alueella on nähty myös räjähdyksiä merellä liikkuviin aluksiin kohdistuvien iskujen yhteydessä.
– Joka kerta, kun ammumme alas ilmamaalin, parantuu satamiemme ja täällä liikkuvien kauppalaivojen turvallisuus. Lisäksi se turvaa siviilejä, sanoo merivartioaluksen päällikkö Stepan.
Hänestä käytetään MTV Uutisten raportoinnin yhteydessä vain etunimeä hänen työnsä arkaluonteisuuden vuoksi.
Merimiinat jatkuva vaara
Merivartioston mukaan lennokinosia pahempi vaara ovat kuitenkin merimiinat. Venäjä on päästänyt niitä kellumaan vapaasti, ja ne vahingoittavat ketä sattuu.
Myös merellä käytettävät miehittämättömät alukset ja meridroonit ovat lisänneet räjähdysriskiä. Kesällä 2026 Ukrainan käyttämä meridrooni räjähti Romanian Constanțan satamassa Mustallamerellä elektronisen häirinnän seurauksena, ja useita muita drooneja tuhoutui alueella.
Tapaus kuvastaa sodan leviämisriskiä koko Mustanmeren alueelle, vaikka kuolonuhreilta vältyttiin.
Ukrainan merivartioston mukaan miinojen ankkurointeja murtavat lisäksi myrskyt.
– Meidän päätehtäviämme on paikallistaa miinat. Jos niitä ei pysty purkamaan, niin ammumme ne hajalle, kommodori Serhii Brovko kertoo.
Merivartioston mukaan taisteluhenki on kova ja alueluovutuksille maan johto sanoo tiukasti ei. Kenttätasolla sekin ajatus häivähtää.
– Meidän henkeämme tukee ja inspiroi osaltaan Suomi. Se on pieni maa, joka rökitti suurta maata. Se piti pintansa ja säilytti itsenäisyytensä. Vaikka se menetti jonkin verran maa‑alueitaan, se pysyi vapaana ja itsenäisenä, Brovko sanoo.
