Kielitaito ja byrokratia estävät ukrainalaisten työllistymistä – vain murto-osa tahtoo jäädä Suomeen

2:53
Tällaista on taistelujen etulinjassa Ukrainan eteläosissa – venäläiset heiluttavat valkoista lippua haupitsi-iskujen jälkeen

Lähes 40 prosentilla suunnitelmat ovat avoinna. Niihin vaikuttavat työllistymistilanne Suomessa ja sotatilanne Ukrainassa.

Suomeen sotaa paenneista ukrainalaisista reilu neljännes haluaa myös jäädä Suomeen, selviää sisäministeriön tuoreesta selvityksestä. Kolmannes puolestaan sanoi päättäneensä palata Ukrainaan sodan päätyttyä tai nopeammin.

Selvityksen mukaan liki 40 prosentilla suunnitelmat olivat vielä avoinna. Aikeisiin vaikuttavat etenkin työllistymismahdollisuudet Suomessa ja se, miten sotatilanne kehittyy Ukrainassa.

Sisäministeriö selvitti Suomeen paenneiden ukrainalaisten tilannetta verkkokyselyllä kesä–heinäkuussa. Vastauksia tuli reilut 2 100.

Helmikuun jälkeen Suomeen on saapunut lähes 38 000 ukrainalaista hakemaan tilapäistä suojelua tai turvapaikkaa. Vastaukset eivät sisäministeriön mukaan anna täysin kattavaa kuvaa, mutta otos antaa kuitenkin hyvin viitteitä ukrainalaispakolaisten tilanteesta ja tarpeista.

–  Oli Suomessa asuminen tilapäistä tai pysyvää, on tärkeää, että takaamme tänne paenneille ukrainalaisille mahdollisimman sujuvan arjen, sanoo sisäministeri Krista Mikkonen (vihr.) tiedotteessa.

Monet vastaajista korkeasti koulutettuja

Suomeen tulleista lähes puolet on tullut sodan eniten koettelemista Ukrainan osista eli Harkovan, Kiovan ja Donetskin alueilta. Yleisimpiä syitä hakeutua juuri Suomeen olivat Suomen hyvä maine, ystävät ja sukulaiset sekä työllistymis- ja opiskelumahdollisuudet.

Kyselyyn vastanneet ukrainalaiset ovat korkeasti koulutettuja, ja joka toisella vastaajalla on ylempi korkeakoulututkinto. Yleisimpiä ammattiryhmiä olivat asiantuntijat, palvelu- ja myyntihenkilöt, erityisasiantuntijat sekä toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekijät.

Suurin osa vastaajista puhui sekä ukrainaa että venäjää. Noin joka kolmas kertoi englannin kielen taitonsa riittävän työhön tai opiskeluun. Suomen tai ruotsin opiskelusta oli kiinnostunut lähes 60 prosenttia vastaajista.

Kielitaito ja byrokratia työllistymisen esteinä

Enemmistö vastaajista sanoi haluavansa työskennellä Suomessa. Työllistymisen esteinä mainittiin kuitenkin erityisesti kielitaito, byrokratia sekä haasteet lastenhoidon järjestämisessä.

Noin joka neljäs kyselyyn vastanneesta kertoi työllistyneensä. Kuitenkin monet ovat työllistyneet kausityöhön maatiloille, joten satokauden loppua kohden ukrainalaisten työllisyys voi heikentyä.

Vastaanottokeskuksiin ollaan pääosin tyytyväisiä

Kyselyyn vastanneista lähes kaikki olivat hakeneet tilapäistä suojelua. Jokainen tilapäistä suojelua hakenut tai saava on kirjoilla jossakin vastaanottokeskuksessa, vaikka asuisikin yksityisessä tai kunnan tarjoamassa majoituksessa.

Vastaanottokeskusten palveluiden käyttäjät olivat selvityksen mukaan pääosin tyytyväisiä niiden laatuun. Huolta aiheuttivat pitkät odotusajat, tiedonkulun haasteet sekä henkilöstön osaaminen.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja