Kidutusta, pahoinpitelyjä, kumiluoteja – tämän takia jääkiekon MM-kisojen yllä on nyt valtavia kysymyksiä: "Vastaavaa ei tule Euroopasta mieleen"

4:02
Paine Valko-Venäjää kohtaan kasvaa – näin paikalliset kertovat kaaoksesta pääkaupunki Minskissä

Urheilupuheessa esitetään tuon tuosta tuttu lauseke, jonka mukaan urheilua ja politiikkaa ei tulisi sekoittaa keskenään. Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin Suomen toiminnanjohtajan Frank Johanssonin mukaan kyseessä on mahdoton toive. 

Keskustelu urheilutapahtumien etiikasta on virinnyt viime aikoina Suomessakin erityisellä tavalla. Valko-Venäjän on määrä toimia kevään 2021 jääkiekon MM-kisojen toisena kisaisäntänä, ja Johanssonin mukaan Kansainvälisen Jääkiekkoliiton kannattaisi tässä vaiheessa ainakin tarkkailla maan tilanteen kehittymistä.

– Emme voi tarkasti tietää, millainen tilanne Valko-Venäjällä on ensi keväänä, se voi olla hyvin toisenlainenkin. Jos vallassa on kuitenkin sama hallitus, kisojen siirtäminen muualle tuntuisi Kansainvälisen Jääkiekkoliiton kannalta päätökseltä, joka olisi hyvä tehdä, Johansson sanoo MTV Urheilulle.

– Haluan tarkentaa, että Amnesty International ei koskaan esitä urheilukisojen boikottia, eli sitä, että joku urheilija tai joukkue jättäisi menemättä kisoihin. Puhumme ammattiurheilijoista, jotka ovat vuosia harjoitelleet tiettyjä olympialaisia tai jalkapallon arvokisoja varten. Urheilijoilta ei tulisi vaatia mitään sellaista, joka on heidän taloutensa ja uransa kannalta täysin mahdotonta. Jos joku näin kuitenkin tekee, nostan suuresti hattua. Päävastuu on kuitenkin yksinomaan lajiliitoilla ja urheilujohtajilla.

Valko-Venäjän kriisi

Elokuun 9. päivä järjestettyjä Valko-Venäjän presidentinvaaleja edelsi ja seurasi laajoja mielenosoituksia maan diktatuurihallintoa ja sen johtajaa Aljaksandr Lukasenkaa vastaan. Jo ennen vaaleja ehdokkaiksi asettautuneita tai heitä kannattaneita on häiritty, pidätetty ja vainottu.

Viranomaiset ovat väkivaltaisesti tukahduttaneet laajasti vilpillisiksi epäiltyjä vaaleja vastaan järjestetyt protestit. Kadulla piestyjä ihmisiä on kuljetettu silminnäkijöiden mukaan kilvettömillä autoilla pidätyskeskuksiin. Sekä ulkomaalaisia että paikallisia toimittajia kohti on hyökätty, ammuttu kumiluoteja ja heidän kalustoaan on tuhottu. Pidätettyjä mielenosoittajia on kaikkiaan noin 6000-7000.

Rauhanomaisia mielenosoittajia on kidutettu pidätyskeskuksissa. Ihmisoikeusjärjestöille annetuissa lausunnoissa uhrit kertovat joutuneensa hakatuksi ja riisutuksi alasti, heitä on myös uhattu raiskauksilla. Todisteiksi ovat tallentuneet pidätyskeskuksen ulkopuolelle kerääntyneiden väkijoukkojen kuvaamat videot ja niihin tallentuneet pahoinpideltyjen huudot.

– Pidätettyjä on kidutettu ja kohdeltu sellaisella tavalla, että vastaavaa ei tule Euroopasta itselleni ihan heti mieleen, Johansson kertoo.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Mielenosoitukset ovat rauhoittuneet loppuviikon aikana ja muuttuneet esimerkiksi suuriksi lakoiksi. Tilanteen kehittymistä lähitulevaisuudessa on vaikeaa arvioida. 

– Jos Lukasenkan hallitus jatkaa vallassa, eikä kidutuksen kaltaisiin vakaviin ihmisoikeusrikoksiin syyllistyneitä ole tuotu oikeuden eteen ja tekoja selvitetty perinpohjaisesti, Kansainvälisen Jääkiekkoliiton pitäisi ehkä tehdä siitä johtopäätöksiä.

Tilanteen ongelmallisuutta lisää se, ettei Latvia halua enää järjestää kilpailuja yhdessä Valko-Venäjän kanssa. Maan hallitus aikoo tehdä asiasta vetoomuksen Kansainväliselle Jääkiekkoliitolle.

– Aiomme vedota IIHF:ään, että he tekisivät vakavaa harkintaa Valko-Venäjän nykytilanteeseen liittyen. Jos liitto vastustaa asiaa ja Valko-Venäjän tilanne ei muutu, maamme hallitus harkitsee kisaisännyydestä luopumista, Latvian pääministeri Krisjanis Karins linjasi.

Urheilu ja politiikka

Urheilijoiden ja heidän johtajiensa retoriikassa toivotaan toistuvasti, että politiikka pidettäisiin urheilusta loitolla. Ovatko nämä kaksi kuitenkaan koskaan edes olleet erillään?

– Urheilu ja politiikka kuuluvat yhteen oikeastaan kaikin tavoin. Suomalaisina meidän kannattaa ensin miettiä, miten poliittinen teko oli jo vuonna 1912 kantaa Tukholman olympialaisissa Suomen lippua. Politiikka ja urheilu ovat olleet toisiinsa kietoutuneita niin kauan kuin järjestelmällistä urheilua on valtioiden välillä organisoitu, Johansson näkee.

Kun jääkiekon MM-kisat edellisen kerran pelattiin Valko-Venäjällä vuonna 2014, sananvapauden ahtaudesta maassa keskusteltiin silloinkin. Tilanne ei ole kuudessa vuodessa muuttunut. 

– Asiat ovat ihan yhä huonosti kuin silloinkin. Se näkyy silläkin tavalla, että tiedonvälityksen siirtyessä yhä enemmän verkkoon, erilaisten verkkolehtien ja blogien häirintä on ollut ennen viimeisimpiä vaaleja silmiinpistävää.

Jättikisojen tulevaisuus

Vaikka globaalisti vähäisiä jääkiekon MM-kisoja koskee samat eettiset vaatimukset kuin muitakin tapahtumia, kiekkokisat eivät vertaudu esimerkiksi rakentamisen investointien osalta olympialaisiin ja jalkapallon arvokisoihin, joiden järjestämiseen diktatuurit ovat viime vuosina osoittaneet erityistä kiinnostusta. 

Samalla on käynyt ilmi, että demokraattisesti hallitut valtiot, jotka tarkkailevat kustannuksia ja työntekijöiden olosuhteita rehellisesti, eivät pidä olympialaisten kaltaisten megakilpailujen järjestämistä enää kannattavana. 

– Ilmastokriisi ja koronavirus pakottavat miettimään, onko nykyisenkaltaisilla suurkisoilla ylipäätään minkäänlaista tulevaisuutta? Onko urheilun mietittävä vastuutaan tästä eteenpäin täysin toisenlaisesta näkövinkkelistä? Siinä tapauksessa puhutaan erittäin isoista kaupallisista ja hallinnollisista päätöksistä.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Vuoden 2022 jalkapallon MM-kisoista on riittänyt keskustelua vuosien ajan. Qatarin työmailla tapahtuvat ihmisoikeusrikkomukset ja epäkohdat ovat laajasti tiedossa, mutta mitään konkreettista kisojen siirtämiseksi ei ole näköpiirissä. Johansson on skeptinen, että avainasemassa oleva Fifa ryhtyisi toimiin, joten ainoaksi vaikuttajaksi voisi jäädä kisat välistä jättävä johtava jalkapallomaa. 

– Ratkaisevassa asemassa ovat kansalliset lajiliitot. Millaista kantaa he asiaan ottavat, ja millaisen koalition he pystyisivät yhdessä luomaan, Johansson näkee. 

– Valko-Venäjän kohdalla peräänkuuluttaisin Suomen jääkiekkoliiton ja Jokereiden kaltaisten yksittäisten jääkiekkoseurojen vastuullisuutta. Johtoportaan pitäisi tiedostaa tilanne, kertoa pelaajille siitä ja antaa valmiuksia ymmärtää, mitä on meneillään. Se ei tarkoita, että jokaisen urheilijan pitäisi ottaa kantaa, sillä he eivät ole ihmisoikeusaktivisteja. Jos he niin haluavat silti tehdä, kuten jalkapallomaajoukkueen kapteeni Tim Sparv, nostan suuresti hattua.   

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja