Keskinopeusvalvonta tulee – miten oikea auto tunnistetaan ja voiko systeemiä huijata?

Ensimmäinen keskinopeusvalvontajärjestelmä asennetaan Suomen pisimpään maantietunneliin Tampereen Rantaväylälle. Tunneli on aukeamassa loppuvuodesta liikenteelle.

Keskinopeusvalvonta ei ole täysin uusi asia Suomessa. Viimeksi siitä saatiin kokemuksia vuosina 2008-2011, mutta käytöstä luovuttiin teknisten haasteiden takia.

Jää nähtäväksi, miten tällä kertaa käy. Käyttöönottoa odotellessa tiedustelimme asiantuntijalta, kuinka keskinopeusvalvonnassa todennetaan useamman auton seasta ne yksilöt, jotka ajavat ylinopeutta.

– Tunnelissa käytetään ajoneuvon rekisteritunnuksen tunnistavaa tekniikkaa. Ensimmäinen sensori lukee rekisteritunnuksen tunnelin alussa ja toinen loppupuolella. Jos näiden sensoripisteiden välinen matka on kuljettu liian nopeasti eli käytetty keskinopeus on ollut liian korkea, lähettää järjestelmä myöhemmin olevalle kameralle kuvauskäskyn. Kameralta kuva ja nopeustiedot siirtyvät langattomasti poliisin Liikenneturvallisuuskeskukseen, Autoliiton koulutuspäällikkö Teppo Vesalainen tietää.

Hänen mukaansa rekisterikilpien tunnistus on ollut käytössä jo jonkin aikaa esimerkiksi pysäköintihalleissa.

– Tällöin ulos ajettaessa ei maksettua lipuketta ole enää tarvinnut syöttää automaattiin, kun järjestelmä tunnistaa rekisterinumeron perusteella, että kyseisen auton pysäköintimaksu on suoritettu. Ainakin oman kokemukseni mukaan tämä pysäköintihalleissa käytössä ollut tekniikka on toiminut hyvin. Siihen, kuinka paljon nopeudenvalvonnassa käytetty rekisteritunnuksen tunnistamistekniikka sitten eroaa tästä pysäköintihalleissa käytetystä, en osaa ottaa kantaa.

Ihminen vastaan kone

Entäpä sitten ihminen vastaan kone -asetelma – voiko keskinopeusvalvontalaitteistoa huijata jollakin tapaa?

Voisiko tunnelin alkuun esimerkiksi ajaa 300 kilometrin tuntinopeudella ja sitten hidastaa kulkuaan niin voimakkaasti, että keskinopeus ei tunnelissa ajaessa ylity?

– Miksi joku toimisi niin? Pitääkö kaikesta rangaista, jotta ihminen voi toimia järkevästi, Vesalainen ihmettelee.

– Maailmassa ei varmasti ole mitään sellaista asiaa, missä ei jollain tavalla joku ainakin yrittäisi huijata. Kyllähän moni jarruttelee esimerkiksi nopeudenvalvontakameroiden luona sakon pelossa jopa silloin, vaikkei ajaisikaan ylinopeutta. Tämä turha jarruttelu on omiaan aiheuttamaan liikennettä puurouttavaa haitariliikettä sen sijaan, että ihmiset vain ajaisivat tasaisella – nopeusrajoituksen, olosuhteiden, liikennetilanteen ja –ympäristön edellyttämällä – nopeudella ja riittävän pitkillä turvaväleillä.

Vesalaisen mielestä valvonnan ja sen teknisen toteutuksen tulee olla aina sataprosenttisen luotettavaa riippumatta siitä, toteuttaako sen yksittäinen kameratolppa, keskinopeutta mittaava järjestelmä vai poliisimies.

– On myös syytä muistaa, että liikenneturvallisuuden kannalta nopeusvalvonta on vain yksi valvontakokonaisuus. Valitettavasti tämän päivän liikennevalvonta näyttää painottuvan todella paljon nopeusvalvontaan ja nimenomaan sellaisissa paikoissa, joissa saadaan mahdollisimman paljon valvontasuoritteita. Tavoitteena tuntuu olevan enemmän sakkotulojen kerääminen kuin liikenneturvallisuuden parantaminen – valitettavasti, Vesalainen täräyttää.

---

Italian poliisi testasi Seatien luodinkestävyyden