Kesästä saattaa tulla pölyttäjien suhteen heikko, koska edellinen kesä vaikuttaa aina merkittävästi seuraavan kesän pölyttäjätilanteeseen.
Viime vuonna Suomessa oli tavanomaista heikompi pölyttäjäkesä ja etenkin kimalaiskannat vähenivät rajusti. Toisaalta toissa vuonna pölyttäjiä oli poikkeuksellisen paljon, mikä osoittaa sen, että myös oikeanlaisella säällä on suuri merkitys, kertoo Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Mikko Kuussaari.
– Viime vuonna oli ensin pitkä ja viileä kevät, ja kun sitten juhannuksen tienoilla lämpeni, olikin jo liian kuumaa ja kuivaa. Eli keväällä kimalaiskuningattaria oli paljon, mutta kun säät eivät suosineet, pesäkoot eivät kasvaneet, minkä seurauksena heinäkuussa pölyttäjiä olikin tavallista vähemmän, Kuussaari kuvailee.
Kun säät ovat oikein suosiolliset, pölyttäjät voivat lisääntyä nopeastikin. Kuussaaren mukaan pölyttäjien kannalta olisi ihanteellista, jos kevät lämpenisi hiljalleen normaalissa aikataulussa ilman kovin kylmiä ja sateisia jaksoja. Kesällä pölyttäjille riittäisi reilut 20 astetta.
Helsingin yliopiston Luonnontieteellisen keskusmuseon hyönteistutkija Juho Paukkunen muistuttaa, että myös talvehtimisolosuhteet vaikuttavat seuraavan kesän pölyttäjätilanteeseen. Runsasluminen talvi on edistänyt pölyttäjien talvehtimisen onnistumista.
Lue myös: Liian huoliteltu piha voi olla todellinen riski – tämän takia jopa voikukkien kannattaisi antaa rehottaa nurmikolla: "Meidän kaikkien etu, jatkossa jopa kriittinen tekijä"
Elinympäristöt vähenevät
Suomen pitkän aikavälin pölyttäjätilanteesta on Kuussaaren mukaan tietoa lähinnä perhosten osalta. Kimalaisia on seurattu neljän vuoden ajan, ja muita Suomen tärkeimpien pölyttäjien kantoja alettiin seurata vasta viime vuonna.
– Päiväperhosten tilanne on heikentynyt kahdessakymmenessä vuodessa: vähentyneitä lajeja on selvästi enemmän kuin runsastuneita lajeja. Kimalaisten osalta neljä viime vuotta ovat osoittaneet sen, että niiden määrät voivat vaihdella todella paljon, Kuussaari sanoo.
Suomessa perhosten ja mesipistiäisen joukossa on runsaasti uhanalaisia lajeja. Mesipistiäisiä ovat muun muassa kimalaiset ja erakkomehiläiset.
Paukkusen mukaan selkeimmin taantuneita ovat monet pohjoiset pölyttäjälajit, jotka ovat tottuneet viileämpiin olosuhteisiin ja joihin ilmastonmuutos siten vaikuttaa eniten.
Pölyttäjiä uhkaa sääolosuhteiden lisäksi sopivien elinympäristöjen väheneminen. Runsaskukkaiset ja avoimet niitty- ja piennaralueet ovat pölyttäjille tärkeitä, ja tällaiset alueet ovat vähentyneet Suomessa jo vuosikymmenten ajan.
– Myös maataloudessa käytetyt kemialliset torjunta-aineet ovat uhka pölyttäjille. Uudempia ja nousevia uhkatekijöitä ovat esimerkiksi vieraslajit, jotka saattavat heikentää tai vallata pölyttäjien elinympäristöjä, Paukkunen toteaa.
Välttämättömiä monille kasveille
Yli 70 prosenttia viljelykasveista tarvitsee hyönteispölytystä, muistuttaa Kuussaari. Pölyttäjät ovat välttämättömiä esimerkiksi marja- ja hedelmäpuusadoille ja useille peltokasveille, kuten rypsille, rapsille, härkäpavulle ja kuminalle.
Kuussaaren mukaan myös valtaosa luonnonkasveista on riippuvaisia pölyttäjien tekemästä pölytyksestä.
Kuussaari on huomannut, että kun julkisuudessa käydään keskustelua luontokadon pysäyttämisestä, pölyttäjillä on suomalaisten mielessä positiivinen kaiku.
– Oikeastaan kaikki pitävät pölyttäjiä tärkeinä ja kannattavat niiden suojelua. Kun teemme pölyttäjiä hyödyntäviä toimenpiteitä, lukuisat muutkin lajit hyötyvät samalla.
Lue myös: Kimalaisten näkyvä väheneminen poikii huolestuneita yhteydenottoja Sykelle – selvää ei ole, onko vähenemisessä kyse tavallisesta vaihtelusta vai trendistä
Pölyttäjiä voi auttaa omalla pihalla
Suomalaiset voivat auttaa pölyttäjiä omilla pihoillaan. Tärkein teko olisi suosia kukkivia kasveja, mielellään heti aikaisin keväällä – ja läpi kesän syksyyn asti, kertoo Kuussaari.
– Esimerkiksi krookukset alkavat kukkia heti, kun tulee vähänkin lämpöä. Ne ovat kimalaiskuningattarille hyviä ravintokasveja keväällä. Myöhemmin kesällä esimerkiksi perennakukat ja erilaiset yrttikasvit ovat hyviä pölyttäjäkasveja, kuten myös kukkivat pensaat ja puut.
Kuussaaren mukaan nurmikko, jota leikataan usein, vastaa pölyttäjien näkökulmasta lähes asfalttia. Jos nurmikon leikkuuväliä harvennetaan edes joissakin kohdissa, nurmikolle kasvaa nopeasti esimerkiksi apilaa ja niittyhumalaa, jotka houkuttelevat pölyttäjiä. Erityisen hyvä pölyttäjäteko olisi jättää omalle tontille luonnontilainen niittyalue, jonka voi niittää kerran loppukesästä.
Yltiöpäisestä pihan hoitamisesta ja siisteydestä voisi Kuussaaren mukaan vapaasti tinkiä pölyttäjien etuun vedoten.
– Viimeisen päälle hoidetuista kukkapenkeistä ei juuri löydy pesäpaikkoja pölyttäjille. Vaihtoehtoisesti pesäpaikkoja voi tarjota laittamalla pihalleen hyönteishotellin.
Juho Paukkunen kannustaa suosimaan pajuja, sillä ne kukkivat varhain keväällä, jolloin muita kukkivia kasveja ei vielä juurikaan ole. Hän suosittelee myös välttämään torjunta-aineiden käyttöä.