Kesästä saattaa tulla pölyttäjien suhteen heikko, koska edellinen kesä vaikuttaa aina merkittävästi seuraavan kesän pölyttäjätilanteeseen.
Viime vuonna Suomessa oli tavanomaista heikompi pölyttäjäkesä ja etenkin kimalaiskannat vähenivät rajusti. Toisaalta toissa vuonna pölyttäjiä oli poikkeuksellisen paljon, mikä osoittaa sen, että myös oikeanlaisella säällä on suuri merkitys, kertoo Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Mikko Kuussaari.
– Viime vuonna oli ensin pitkä ja viileä kevät, ja kun sitten juhannuksen tienoilla lämpeni, olikin jo liian kuumaa ja kuivaa. Eli keväällä kimalaiskuningattaria oli paljon, mutta kun säät eivät suosineet, pesäkoot eivät kasvaneet, minkä seurauksena heinäkuussa pölyttäjiä olikin tavallista vähemmän, Kuussaari kuvailee.
Kun säät ovat oikein suosiolliset, pölyttäjät voivat lisääntyä nopeastikin. Kuussaaren mukaan pölyttäjien kannalta olisi ihanteellista, jos kevät lämpenisi hiljalleen normaalissa aikataulussa ilman kovin kylmiä ja sateisia jaksoja. Kesällä pölyttäjille riittäisi reilut 20 astetta.
Helsingin yliopiston Luonnontieteellisen keskusmuseon hyönteistutkija Juho Paukkunen muistuttaa, että myös talvehtimisolosuhteet vaikuttavat seuraavan kesän pölyttäjätilanteeseen. Runsasluminen talvi on edistänyt pölyttäjien talvehtimisen onnistumista.
Lue myös: Liian huoliteltu piha voi olla todellinen riski – tämän takia jopa voikukkien kannattaisi antaa rehottaa nurmikolla: "Meidän kaikkien etu, jatkossa jopa kriittinen tekijä"
Elinympäristöt vähenevät
Suomen pitkän aikavälin pölyttäjätilanteesta on Kuussaaren mukaan tietoa lähinnä perhosten osalta. Kimalaisia on seurattu neljän vuoden ajan, ja muita Suomen tärkeimpien pölyttäjien kantoja alettiin seurata vasta viime vuonna.